Perussuomalaisten Hämeen piiri nimesi ensimmäiset aluevaaliehdokaat 24.10.2024 pidetyssä hallituksen kokouksessaan. Näiden joukossa on 12 lahtelaista aluevaaliehdokasta.

Alue- ja Kuntavaalit pidetään samaan aikaan 13.4.2025.

Violetilla äänestyslipulla äänestät aluevaalien ehdokasta ja valkoisella äänestyslipulla kuntavaalien ehdokasta.

Matias Granlund, 25, Markkinointiassistentti, merkonomi

Lasse Koskinen, 76, Kouluttaja, toimituspäällikkö

Rami Lehto, 51, Myyntineuvottelija, aluevaltuutettu

Satu Lehtola, 55, Tradenomi

Carita Lindqvist, 26, Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Marko Niskanen, 50, Pilvi-arkkitehti

Ismo Nygren, 59, Projektipäällikkö

Jukka Pietiläinen, 38, Insinööri

Matias Päivä, 21, Oikeustradenomiopiskelija

Heikki Raitanen, 62, Myyntijohtaja

Vesa Salminen, 60, Kirvesmies, kevytyrittäjä

Maarit Tuomi, 57, Eduskunta-avustaja, lähihoitaja

Lahden Perussuomalaiset ry on tänään 17.10.2025 kokouksessaan, nimennyt lisää kuntavaaliehdokkaita 2025.

Matias Granlund, markkinointiassistentti, merkonomi

Carita Lindqvist, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Matias Päivä, oikeustradenomi opisk.

Rami Lehto

Heikki Raitanen, myyntijohtaja

Mira Nieminen, kansanedustaja, rikoskomisario

Aiemmin nimettiin ehdokkaat:

Vesa Salminen, kirvesmies, Satu Lehtola, Liiketalouden tradenomi, isännöitsijä opisk. Ismo Nygren, projektipäällikkö, Maarit Tuomi, Eduskunta-avustaja, lähihoitaja, Kasper Paajanen, tradenomi, Marko Niskanen, pilviarkkitehti, Jukka Pietiläinen, insinööri, Lasse Koskinen, kouluttaja, toimistopäällikkö

Tervetuloa kansanedustaja Mira Niemisen vieraaksi eduskuntaan torstaina 11.4 klo 13.45 alkaen!

Vierailun alussa on opastettu kierros eduskunnan oppaan johdolla. Vierailun päätteeksi voi jäädä seuraamaan täysistuntoa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Maarit Tuomi maarit.tuomi@eduskunta.fi

Vesa Salminen jatkaa Lahden Perussuomalaisten puheenjohtajana

Lahden Perussuomalaisten hallituksen puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa 22.11.2023 yksimielisesti Vesa Salminen.

Järjestäytymiskokouksessaan 11.1. hallitus valitsi varapuheenjohtajikseen Juha Ilmoniemen (I vpj) sekä Hannu Kaasisen (II vpj), sihteerikseen Maarit Tuomen, tiedottajaksi Satu Lehtolan ja rahastonhoitajaksi Merja Ilmoniemen.

Muut hallituksen jäsenet ovat: Anneli Seppälä, Arja-Leena Lammi, Jukka Ruuth ja Vesa Halme.

Lahden Perussuomalaiset oli jälleen omalla telttaosastollaan mukana Lahden kauppatorin
heinäkuun kuukausimarkkinoilla. Paikalla olivat myös perussuomalaisten Hämeen piirin
kansanedustajat Lulu Ranne Hämeenlinnasta, Rami Lehto Lahdesta ja Jari Ronkainen Hollolasta.
Toriteltalla oli kahvimukillisten ja muun tarjottavan äärellä runsaasti kansalaisia keskustelemassa
kansanedustajien ja kunnallisten luottamushenkilöiden kanssa ajankohtaisista kysymyksistä. Kotiin viemisiksi sai myös lukemista mukaan perussuomalaisten kantokassissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvat: Lasse Koskinen.

Lahden Perussuomalaiset ry oli jälleen markkinakeskiviikkona 6. huhtikuuta 2022 Lahden kauppatorilla. Paikalle tuli entisiä ”kanta-asiakkaita” ja uusia tuttavuuksia. Tämän hetken puhuttavin asia on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sieltä maailmalle virtaavat järkyttävät uutiskuvat.

Tähän liittyen keskusteluun nousi myös Nato-asia ja Suomen mahdollinen jäseneksi liittyminen sinne. Paikallisista aiheista keskustelua herättivät aloittanut hyvinvointialueen aluevaltuusto ja sen ensi askeleet. Samoin tuore aihe oli terveysyhtiö Wellamon myynti, josta Lahden osalta päätti myyntimyönteisen päätöksen juuri kaupunginhallitus äänestystuloksena.

Sää oli takatalven kolea, joten perussuomalaisten lämpimät juomat, pullat ja muu tarjottava siivitti keskusteluja. Jokainen sai Perussuomalainen-kassin, jossa oli luettavaa illaksi kotiin.

Kuvat: Lasse Koskinen

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti telttatapahtuman Lahden maaliskuun markkinatorilla. Aluevaalien jälkeen puolueosastojen telttakujalla oli hiljaista. Paikalla oli vain perussuomalaisten teltta. Toisaalla torin tienoilla näkyi tosin yksi punavärein koristeltu teltta.

Perussuomalaisten teltalla tarjottiin kahvia, teetä, lämmintä mehua pullaa ja makeisia, sekä Perussuomalainen-lehti kassissa kotilukemiseksi. Pahvisten juomamukien ääressä syntyi tietenkin paikalle poikenneiden kansalaisten vilkas keskustelu perussuomalaisten luottamushenkilöiden kanssa.

Keskustelujen ykkösaiheena olivat tällä kerralla luonnollisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Suomen turvallisuustilanne ja maamme mahdollinen Nato-jäsenyyshakemus. Venäjän hyökkäys tuomittiin jyrkästi. Suomen turvallisuustilannetta ei pidetty välittömästi huolestuttavana, mutta Nato-jäsenyyden kasvanut suosio kuului myös perussuomalaisten toriteltan äärellä. Ukrainan kansan kohtalo sodan keskellä nostatti huolta ja surua.

Kuvat: Lasse Koskinen

Radiomäen kentän katsomo kunnostetaan ja saa osakatoksen. Kuuluttamo- ja ajanottotorni uusitaan samalla. Kuva: Lasse Koskinen

Valtuustoaloite johtaa urheilukentän uusimiseen

VALTUUSTOALOITE. Lahden Radiomäen alueesta on valmistunut peruskunnostussuunnitelma. Urheilukentän katsomo tuhoutui tuhopoltossa 9. huhtikuuta 2003. Sen tilalle rakennettiin kiireisesti levyrakenteinen katsomo, jossa ei ole sadesuojakatosta kuten alkuperäisessä. Peruskunnostuksessa rakennetaan kokonaan uusi katoksellinen katsomo, joskin se on pinta-alaltaan noin kolmas osa entisestä. Sen pituus on 30 metriä. Sadekatos on hyvin tarpeellinen, koska sitä käytetään sadesäillä muun muassa nuorten yleisurheilukoululaisten varusteidensuojapaikkana. Kentällä on myös varsinaiset pukuhuoneet.

Katsomorakennuksen runko koostuu teräspilareista ja on katon kannakkeiden osalta liimapuupalkeista. Riveittäin nousevaan katsomoon tulee viisi istuinrivistöä. Lisäksi 2-kerroksinen kuuluttamo uusitaan. Sen ylimpään kerrokseen tulee kuuluttamo ja sähköinen ajanotto. Alinta kerrosta voidaan käyttää myynti- ja varastotilana. Katsomon taakse jäävää puustoa harvennetaan niin etteivät oksat paina aitaa ja ulotu katsomon päälle.

Peruskorjauksessa uusitaan juoksuratojen ja kenttäläjien suorituspaikkojen pinnoitteet, vedenpoistorakenteet ja ratareunoituksen metallilistoitus. Kentän juoksukaarteiden nykyinen 38 metrin kaartosäde korjataan kansainvälisten mittojen mukaiseksi 37 metrin säteellä. Radiomäen kenttä on ollut valaisematon. Nyt kenttä valaistaan, jotta kenttää voidaan käyttää myöhempään syksyisin. Valaisinmastojen valaisimet varustetaan energiaa säästävillä Led-valaisimilla. Mastojen korkeus on 20 metriä.

Urheilukentän länsipäädyssä on hiekkakenttäalue, joka kesällä on palloilualuetta. Sen kulmassa on myös harjoitusheitoille tarkoitettu kiekon- ja moukarinheittopaikka ja kuulantyöntörinki. Talvisin sillä on jääkiekkokaukalo ja luistelukenttä. Hiekkakentän salaojitus uusitaan ja pinta päällystetään kivituhkalla. Sisääntuloportin yhteyteen tulee liikuntavälineitä. Tämä alue päällystetään tekonurmella. Hiekkakentälle tulevat 16 metriä korkeat valaisinpylväät. Radiomäen itäpäädyssä betoniportaat ovat lohkeilleet. Ne uusitaan. Pohjoisrinteeseen asennetaan kuntoportaat.

Lahden kaupunginvaltuutettu Lasse Koskinen (ps) teki viime valtuustokauden lopulla, maaliskuussa 2021, valtuustoaloitteen Radiomäen urheilukentän suorituspaikkojen ja pääkatsomon uusimiseksi katoksellisena. Koskinen ehdotti myös kentän valaisemista. Lahden Perussuomalaiset ry:n valtuustoryhmän nimissä etenevä valtuustoaloite on johtamassa nyt käytännön toimiin. Aloite hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja etenee kaupunginvaltuustoon. Radiomäen alueen peruskorjaus kestää useita vuosia ja valmistuu vuonna 2026.

Lahden Perussuomalaiset ry:llä oli jälleen oma telttaosasto Lahden kuukausimarkkinoilla. Aluehallintovirasto oli määrännyt, että puolueiden teltoilla ei saanut järjestää kahvi- tai muuta tarjoilua koronatilanteen vuoksi. Tämä luonnollisesti ihmetytti sekä teltalla poikenneita, että järjestäjiä, koska muutaman kymmenen metrin päässä kahviloissa tarjoilua sai olla ja niissä oli vilkkaasti asiakkaita. Tämä ”torimääräys” oli jälleen erikoinen kuvio aluehallintoviraston tulkinnoissa.

Telttaosastolla poikenneiden keskustelijoiden aiheina olivat korona-aika määräyksineen ja luonnollisesti tuleva aluevaalit eri muodoissaan. Monelle aluevaalit ja niiden tärkeä merkitys oli jo avautunut omatoimisesti, mutta paljon kysymysmerkkejä on monen osalta myös ilmassa.

Eniten hämmennystä on herättänyt yleensä vaalien uutuus, eli ne ovat ensi kertaa vaaliohjelmassa. Päijät-Hämeessä siirtymävalmius on ollut jo pitkään olemassa, koska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on toiminnassa. Aluevaaleissa maakuntaan valitaan hyvinvointialueen päättävä ylin luottamushenkilöjohto, eli aluevaltuusto. Se päättää sekä taloudesta että tuotettavista palveluista.

Päijät-Hämeen aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Perussuomalaiset ovat asettaneet lähes täyden ehdokaslistan, eli 86 ehdokasta, joten valinnanvaraa äänestäjillä on. Aluevaalit poikkeavat sekä kuntavaaleista että eduskuntavaaleista. Aluevaaleissa voi äänestää yli kuntarajojen, koska koko Päijät-Häme on vaalipiirinä. Eduskuntavaaleihin verrattuna Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat eri vaalipiirejä. Päijäthämäläiset äänestäjät siis tekevät valintansa oman maakuntansa ehdokkaista, toivottavasti juuri perussuomalaisten joukosta.

Perussuomalaisten omat vaalisivut ja eri tahojen perustamat vaalikoneet auttavat äänestäjiä löytämään mieluisensa ehdokkaan. Ehdokkaiden mielipiteisiin ja vastauksiin voi tutustua näillä sivuilla. Luonnollisesti perussuomalaisten yhteismainonta ja ehdokkaiden omat mainokset lehdissä helpottavat valintaa omalta osaltaan.

Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen

Kuvia Lahden Perussuomalaiset ry:n markkinatoriteltalta 5.1.2022.

Kinos-yhtiölle myönnetty määräaika päättyy ensi kesäkuun lopussa

LASSE KOSKINEN

Jorma Ratia ja iskulyönti

UIMAHALLI. Lahden Ranta-Kartanon alueelle on varattu tontti kylpylähotellia varten, jonka 50 metrin allasosastoa Lahden kaupunki on sitoutunut vuokraamaan yleisökäyttöön. Kokonaisuutta on toteuttamassa Kinos Oy, jolle tontti on ollut varattuna kaksi vuotta. Viimeisin määräaika päättyy 30. kesäkuuta 2022. Lahden vuokrasitoumus on ratkaisevan tärkeä hankkeen toteutumisen osalta. Valtuusto on asettanut joitakin reunaehtoja, jotka ovat sopimuksessa sitovia.

Lahden kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Jorma Ratia (ps) on todennut julkisuudessa, että Kinokselle ei ole luvassa jatkoaikaa enää ensi kesäkuun jälkeen, jollei hotelli-kylpylähanke ole lähtenyt silloin liikkeelle.

– Hankkeen rahoitussuunnitelmat ja rakentajasopimus ovat hankkeen osapuolten välisiä, eivätkä ne kuulu kaupungille. Sen sijaan kaikki mahdollinen avoimuus ja luottamus kuuluvat hankkeeseen. Tähän kuuluvat rahoittajien ja mahdollisen hotellioperaattorin nimien julkistaminen, Ratia painottaa.

Mikäli kävisi niin, ettei Kinoksen osalta suunnitelma toteudu, niin Ratia toteaa, että silloin on otettava esille suunnitelma B. Tämä voisi tarkoittaa uusien tahojen etsimistä, joita Ratia uskoo löytyvän. Kaavamuutos on myös mahdollinen, jos suunnitelma ei näytä toteutuvan sopimusten ja varausten mukaisesti.

– Niin tai näin, aluetta ei voida pitää rakentamisen suhteen epätietoisuudessa ja päätöksiä on tehtävä, Ratia sanoo.

Messilän matkailukeskus suunnittelee myös omaa kylpylähotellia. Hanke on vasta varhaisvaiheessa, eivätkä hankesuunnitelmat ole vielä käynnistyneet käytännössä. Hanketta on toistaiseksi lykätty.

– Eri lähteiden mukaan kylpylähankkeet ovat valtakunnallisesti enemmän tai vähemmän jäissä ja niihin on haasteellista löytää rahoittaja. Näin taisi olla Messilässäkin, Ratia arvio kilpailutilannetta Messilän kanssa.

Ranta-Kartanon kylpylä-hotellihankkeelta odotetaan siis tietoja rahoituksesta, hotellin toteuttajasta ja rakentamisen aikataulusta. Ranta-Kartanoon kaupunki on joka tapauksessa toteuttamassa pysäköintitalon, jota tarvitaan vaikka kylpylä-hotellihanke ei toteutuisikaan. Lahdella on takataskussaan mahdollisuus toteuttaa 50 metrin altaan käsittävä uimahalli Launeelle, jos Ranta-Kartanon uimala jää haaveeksi.

Lahden perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Jorma Ratia haluaa Lahden Ranta-Kartanon kylpylä-hotellihankkeelta näyttöjä toteutumisesta.

Perussuomalaisen puolueen 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen joutui väkivallan kohteeksi Lahdessa sunnuntain 5. joulukuuta 2021 vastaisena yönä. Puolueen puheenjohtajistosta ja kansanedustajia oli kahden päivän ajan aluevaalikiertueella Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.

Puheenjohtajistosta mukana olivat Riikka Purra, Leena Meri ja Sebastian Tynkkynen. Mukana olivat myös kansanedustaja Mauri Peltokangas ja puoluesihteeri Arto Luukkanen sekä alueen kansanedustajat Lulu Ranne Hämeenlinnasta, Rami Lehto Lahdesta ja Jari Ronkainen Hollolasta. Puheenjohtajisto ja puoluesihteeri osallistuivat myös Perussuomalaisten Hämeen piiri ry:n syysvuosikokoukseen Lahdessa. Illalla Lahdessa järjestettiin piirin pikkujoulutilaisuus.

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kertoi YouTube-sivustollaan joutuneensa Lahdessa pahoinpitelyn kohteeksi. Tynkkysen mukaan tilanne tapahtui yökerhossa illanvieton yhteydessä. Teko oli ilmeisen harkittu, koska pahoinpitelijä kysyi ensin Tynkkyseltä tämän henkilöllisyyden, jonka jälkeen löi Tynkkystä kasvoihin. Hotellin henkilökunta ja yksi sivullinen saivat pahoinpitelijän kiinni. Tynkkynen ilmoitti tekevänsä asiasta rikosilmoituksen poliisin arkipäivän virka-aikana.

Puheenjohtajisto esiintyi Päijät-Hämeessä toritapahtumissa Sysmässä, Asikkalassa, Lahdessa, Orimattilassa, Heinolassa ja Kärkölässä. Kiertue jatkui Kanta-Hämeessä Forssassa, Hattulassa, Hämeenlinnassa, Hausjärvellä ja Riihimäellä. Turvajärjestelyt olivat voimassa toritapahtumissa ja piirikokouksessa.

Teksti: Lasse Koskinen. Kuva: MSM-uutiset.

Perussuomalaisen puolueen aluevaaleihin liittyvä kiertue pysähtyi Päijät-Hämeessä lauantaina 4. joulukuuta 2021. Hyisen kylmässä viimassa perussuomalaisten teltalla Lahden kauppatorilla puheenjohtaja Riikka Purra, puolueen 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas ja 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen vastasivat yleisön kysymyksiin.

Puoluejohto ennätti hetken aikaa vastailla kysymyksiin myös Perussuomalaisten Hämeen piiri ry:n piirivuosikokouksen osanottajien kysymyksiin Lahdessa. Kokous järjestettiin Scandic Lahti -hotellin kongressitiloissa.

Kokouksen osanottajien kysymykset ja kannanotot liittyivät pitkälti tammikuun aluevaaleihin. Lisäksi keskusteluosuus käytiin ympäristökysymyksistä ja Suomen hallituksen kaavailemista ympäristöveron korotuksista. Myös maaseutuyrittäjien toimeentuloa käsiteltiin keskustelussa.

Perussuomalaisten aluevaaliohjelmassa huomautetaan, että sote-uudistusta rakennetaan nykyisin pitkälti terveysjättien etu edellä. Perussuomalaiset painottavat sen sijaan vaaliohjelmassaan, että hyvinvointipalvelut pitää tuoda lähelle käyttäjiä, eikä yksinomaan keskittää niitä alueellisiin jättiyksiköihin.

Kuva: Riikka Purra vastasi kysymyksiin piirikokouksessa Lahdessa.

Kuvaaja: Lasse Koskinen.

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti toritelttatilaisuuden Lahden markkinatorilla 1. joulukuuta 2021. Viimaisesta pakkasäästä huolimatta tunnelma oli lämmin. Tarjolla oli lämmintä glögiä mantelihiutaleiden ja rusinoiden kera. Juoman kera oli jouluisia pipareita ja makeisia. ”Sanan rieskaa” sai Perussuomalainen-lehdessä mukaan kotilukemisiksi.

Yleisö halusi keskustella jälleen monipuolisesti eri asioista. Päällimmäisenä olivat tulevat aluevaalit ja niiden merkitys hyvinvoinnille. Alati puhuttava asia on Suomen eläkkeiden jälkeen jääneisyys ja kertymän taso. Perussuomalaisia kannustettiin kovasti eteenpäin. Kannustusta tuli yhdelle PS-liiveissä toimineelle perussuomalaiselle jo linja-autossa torille saapuessa. Kannatus on vakaata ja noususuuntaista, kuten uusi mielipidetiedustelukin osoittaa.

Kuvat: Lasse Koskinen

Valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön yhteistyötä lisätään

Kunnallisjärjestö Lahden Perussuomalaiset ry uudisti runsaasti hallituksensa jäsenistöä vuosikokouksessaan. Järjestön kaupunginvaltuustoryhmä vahvistui tuntuvasti kesän kunnallisvaaleissa 9 jäseneen. Toimintasuunnitelmassaan perussuomalaiset uudistavat myös päätösorganisaatiotaan, johon kuuluvat tästä lähtien yhteiset kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän seminaarit, joissa suunnitellaan sekä pidemmän ajan tavoitteita että ajankohtaisia aiheita Lahdessa.

Lahden Perussuomalaiset ry:n ja valtuustoryhmän tiedottamista uudistetaan palvelemaan paremmin sekä tiedotusvälineitä että kuntalaisia. Sähköinen viestintä on ollut jo osa järjestön toimintaa, mutta sitä laajennetaan ja monipuolistetaan viikoittaisten uutisointien osalta. Perussuomalaiset vahvistavat vapaaehtoista tiedotushenkilöstöään.

Lahden Perussuomalaiset ry:n hallitus vuonna 2022:

Puheenjohtaja Vesa Salminen. Muut hallituksen jäsenet: Maarit Tuomi (varahenkilö Niko Kauko), Ismo Nygren, uusi (Vesa Halme, uusi), Juha Ilmoniemi, uusi (Antti Savolainen, uusi), Jukka Ruuth (Veikko Nurminen, uusi), Merja Ilmoniemi, uusi (Hannu Kaasinen, uusi), Pekka Seppelin (Mervi Seppelin), Päivi Granlund (Jorma Ratia, uusi), Anneli Seppälä (Sami Kivi, uusi), Saija Granlund (Marko Niskanen, uusi) ja Arja-Leena Lammi (Martti Mäkelä).

Perussuomalaisten Hämeen piiri ry on nimennyt lisää ehdokkaita ensi tammikuun aluevaaleihin. Päijät-Hämeeseen valittiin ehdokkaiksi 4. marraskuuta:

Arto Mielonen Asikkalasta, Arto Krupula Heinolasta, Jyrki Joensuu, Aki Markkola, Jari Ronkainen, Satu Segersven, ja Hannu Siljander Hollolasta. Lahdesta valittiin Sirpa Haverinen, Sami Kivi, Paula Korhonen, Jorma Ratia, Jukka Ruuth, Antti Savolainen, Jenny Valonen, Jari Vanhanen ja Juha Viljamaa sekä Tiina Kaivolainen Padasjoelta.

Lisää ehdokkaita valittiin 20. marraskuuta:

Sari Jyrkiäinen ja Juha Rautava Asikkalasta, Veli-Pekka Lehtosaari Hartolasta, Kari Aaltonen, Leea Jokinen, Ville Mikkola, Petri Puttonen ja Pertti Salonen Hollolasta. Lahdesta valittiin Jarkko Granlund, Ville-Veikko Elomaa, Vesa Halme, Marko Niskanen, Veikko Nurminen ja Jukka Pietiläinen. Orimattilasta valittiin Petteri Heikkilä ja Sari Sikkilä. Padasjoelta valituksi tuli Ilpo Siljander.

Perussuomalaiset ovat nimenneet tähän mennessä 68 ehdokasta Päijät-Hämeeseen. Ehdokasvalinta jatkuu edelleen. Samalla ehdokaslistalle voidaan nimetä 86 ehdokasta Päijät-Hämeestä.

Lahden Perussuomalaisten toriteltalla kävi vilkas hyörinä toripäivänä. Kansalaiset halusivat keskustella paikallisten aiheiden lisäksi valtakunnan päätöksenteosta. Keskustelijoita huoletti valtion velkaantuminen, talouspoliittiset päätökset ja erilaiset ennakoidut hintojen nousut, joilla on vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Eläkkeiden tason nostaminen on myös ajankohtainen ja puhutteleva aihe tämän hetken Suomessa.

Lahden paikallisista kysymyksistä haluttiin kuulla ja keskustella perussuomalaisten kanssa kyläkoulujen kohtalosta, sivistystoimen taloudellisesta tilasta ja Lahden keskustan ns. Liisu-suunnitelmasta, joka toteutuessaan uhkaa puurouttaa autoliikennettä.

Lahden perussuomalaisten neuvottelijat ja valtuustoryhmä ovat osallistuneet valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin, joissa vedetään suuntaviivoja Lahden vuoden 2022 talousarvioon. Perussuomalaiset painottavat Lahden talouden vakauttamista korona-ajan jälkeisessä tilanteessa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muotoilee parhaillaan ajamiaan taloustavoitteita ensi vuodelle.

Perussuomalaisten Hämeen piiri ry valitsi toisen erän ehdokkaita ensi tammikuun aluevaaleihin.
Päijät-Hämeestä ja Itä-Hämeestä tulivat valituiksi:

Toni Seppälä Asikkalasta, Jade Gustafsson, Jarmo Ruuth ja Harri Salonen Heinolasta, Arttu Kärki ja Petri Palo Hollolasta, Marko Hietala ja Matti Mäntylä Kärkölästä sekä Mervi Hartikainen, Hannu Kaasinen, Mika Kilponen, Lasse Koskinen, Tero Krekula, Mira Nieminen ja Rami Lehto Lahdesta. Sysmästä valittiin Jesse Hilden.

Tähän mennessä perussuomalaisten piirijärjestö on nimennyt Itä-Hämeestä ja Päijät-Hämeestä 24 ehdokasta. Valinnat jatkuvat.

Perussuomalaisten Hämeen piiri ry on valinnut ensimmäiset ehdokkaat ensi tammikuussa järjestettäviin aluevaaleihin. Päijät-Hämeestä valituiksi tulivat tässä ensimmäisessä erässä:

Matias Granlund, Saija Granlund, Ismo Nygren, Matias Päivä, Vesa Salminen, Tuija Saloranta, Tuomas Sorsa ja Maarit Tuomi ovat Lahdesta. Mirja Kalliosaari valittiin Sysmästä.

Perussuomalaisten Hämeen piiri valitsee seuraavan kerran ehdokkaita piirihallituksen kokouksessa 24. lokakuuta 2021.

Osallistuimme pitkästä aikaa Lahden kuukausimarkkinoille.

Mukava kuhina kävi taas PS-teltalla.

Valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö ovat yhteiskokouksessaan 10.08.2021 yksimielisesti valinneet ehdokkaiksi seuraavat henkilöt, joita esitetään jäljempänä mainittaviin luottamustoimiin vv. 2021-2025:

1. Kaupunginvaltuusto
Valtuuston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Rami Lehto

2. Kaupunginhallitus
Rikoskomisario, HTM Mira Nieminen (KH:n VPJ) ja varatuomari Jorma Ratia
varajäsenet OTM, varatuomari Tuija Saloranta ja erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa

3. Sivistyslautakunta
Tuija Saloranta (Lautakunnan VPJ) ja yrittäjä Hannu Kaasinen,
varajäsenet kansanedustajan avustaja Maarit Tuomi ja restonomi, yrittäjä Martti Mäkelä

4. Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta
Liikennelentäjä Sami Suontama ja sairaanhoitaja amk Saija Granlund
varajäsenet Hannu Kaasinen ja talouspäällikkö Päivi Granlund

5. Kaupunkiympäristölautakunta
kansanedustajan avustaja Maarit Tuomi ja DI, kehityspäällikkö Tuomas Sorsa (Lautakunnan VPJ),
varajäsenet OTM, varatuomari Tuija Saloranta ja maalari Juha Viitanen

6. Rakennus- ja ympäristölupalautakunta
yli-insinööri Juha Viljamaa (Lautakunnan VPJ),
varajäsen kokki Sami Kivi

7. Tarkastuslautakunta
erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa ja toimittaja Lasse Koskinen,
varajäsenet sähköasentaja Jukka Pietiläinen ja taitovalmentaja, opettaja Jari Vanhanen

8. Jätelautakunta
maalari Juha Viitanen,
varajäsen koneistaja, Jussi Viljakainen

Valtuustoryhmä on järjestäytynyt. Puheenjohtajaksi valittiin Jorma Ratia, 1. varapuheenjohtajaksi Ville-Veikko Elomaa, 2. Mira Nieminen ja 3. Tuomas Sorsa. Ryhmän sihteerinä toimii Maarit Tuomi. Valinnat olivat yksimielisiä.

Jorma Ratia
Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana

Lahden Perussuomalaiset ry painottaa Lahden talouden vakauttamista tulevalla valtuustokaudella. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen niin, että kaupungin talous on kestävällä pohjalla. Lahden kaupungin tärkein tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja Lahden kaupungin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota edunvalvontaan, jotta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä pystyisi tarjoamaan parasta laatua sosiaali- ja terveyspalveluissa.

1. Verotus ja talous

Lahden on tarjottava yritys- ja asumisen kannalta veropohjaltaan mahdollisimman edullisen sijoittumisvaihtoehdon. Lahden on tavoitettava tulevaisuudessa Suomen suurien kaupunkien joukossa näiden keskinäisen veroprosenttiarvon alittavaa asemaa.

Investoinnit ja kunnallistekniikan kunnossapitäminen on kyettävä hoitamaan oman tulorahoituksen turvin.

Tasapainoinen talous takaa Lahden omien palvelutuotantojen tasapuolisuuden kaikille kaupunkilaisille ikään ja varallisuuteen katsomatta.

2. Yritystoiminta ja kuntayhtiöt

Yritystoiminnan sijoittumista Lahteen tai täällä olevan toiminnan laajentamista suunnittelevien yrittäjien ja yritysten on saatava palvelut yhden luukun periaatteella.

Lahden on toiminnassaan otettava huomioon erikokoisten yritysten erilaiset kehittämistarpeet niin tonttitarjonnan kuin yritystoimintaa tukevien palveluiden osalta. Uusien yritysten hankinnan ohella on kyettävä tukemaan Lahdessa jo olevan yritystoiminnan mahdollisuuksia kehittää toimintaansa Lahdessa. Tämä tulee huomioida tonttijärjestelyissä, kunnallistekniikan ratkaisuissa ja liikenteellisissä järjestelyissä.

Lahden kaupungin tulee säilyttää Lahti Energia Oy ja Lahti Aqua Oy omassa omistuksessaan. Mahdollinen yhteistyö muiden vastaavien yhtiöiden tai yhteenliittymien osalta ei saa uhata näiden yhtiöiden merkittävää asemaa kaupungin omistamina yhtiöinä.

Lahden kaupungin on saatava aikaan jo pitkään suunniteltu Lahden omistamien yhtiöiden kehittäminen ja yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi. Yhtiöiden määrää on saatava vähenemään. Näin omistajaohjauksen toteuttaminen saadaan yksinkertaisemmaksi, käytännön läheiseksi ja jokaisen yhtiön toimintaa riittävästi paneutuen.

3. Lahden liikenneratkaisut

Lahden on toteutettava keskustansa liikenteelliset ratkaisut niin että kaupungin pääkadut pidetään sujuvina myös autoliikenteen osalta. Keskustan tasapuolinen kehittäminen edellyttää, ettei sen saavutettavuutta vaikeuteta liikenteellisillä ratkaisuilla ja ettei keskustan palvelurakenteet vaarannu.

Lahden kauppatorin tulee olla tulevaisuudessakin keskeisenä linja-autojen paikallisliikenteen pysähtymis- ja vaihtoliikenteen paikkana. Matkakeskus tarvitsee pysyviä liittymispysäköinnin ratkaisuja ja matkustajien odotustiloja on kehitettävä nykyistä pääkatosta uudistamalla.

Lahden tulee omalta osaltaan pyrkiä vaikuttamaan niin että Lahti säilyy junien kaukoliikenteen väliasemana. Lahden pitää turvata asemansa niin että nopeiden junien lisäksi rautateiden Z-junayhteys pääkaupunkiseudulle säilyy kerran tunnissa periaatteella.

4. Koulutus ja sivistystoimi

Lahden kouluinvestoinnit on saatava tulevana valtuustokautena loppuun niin että oppilaille voidaan taata terve ja turvallinen oppimisympäristö.

Koulukiusaamiseen on puututtava välittömästi ja opettajien työtä sekä jaksamista on tuettava.

Kouluissa pitää olla kouluterveydenhoitaja tavattavissa päivittäin.

Lahden on tuettava yliopisto- ja ammattikorkeakoulukeskusta markkinointitoimillaan niin että Lahti koetaan kiinnostavana opiskelukaupunkina ja valmistumisen jälkeisenä työ- ja asuinpaikkana.

Toisen aseteen koulutuksen tulee pysyä Lahdessa kiitettävällä tasolla työelämän tarpeita tukien.

Päiväkotipalvelut on toteutettava kattavasti yksityisten ja kunnallisten päiväkotien verkostona siten, että perheiden sujuva arki varmistetaan.

5. Ikääntyvien tukeminen ja vammaispalvelut

Lahden ikääntyvien asukkaiden asumis- ja hoivapalveluihin on pystyttävä tarjoamaan sellaisia taloudellisia ratkaisuja, jotka ovat kaikkien tarvitsijoiden taloudellisesti tavoitettavissa. Yksityisillä hoivapalveluilla on hintansa ja ne ovat osa hoivapalveluiden tarjontaa, mutta Lahden on pystyttävä tarjoamaan edullisia yhteiskunnan tarjoamia palveluasumisen muotoja, jotka ovat myös vähävaraisten tavoitettavissa.

Lahden on kehitettävä vammaispalvelun tukipalveluita ja vammaisten liikkumispalveluita yhdessä hyvinvointiyhtymän kanssa huomioiden tulevat valtakunnalliset sosiaalialan ratkaisut. Harrastus- ja viriketoiminnat tulee ottaa riittävästi huomioon näitä palveluita kehitettäessä.

Väestön ikääntyessä kuntoutuspalvelujen määrä tulee kasvamaan. Lahdella on oltava valmius näiden palveluiden laajentamiseen ja kehittämiseen yhdessä hyvinvointiyhtymän kanssa lähiomaisten tukipalvelut huomioiden.

6. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahti on jo hyvinvointiyhtymän kautta valmiina tulevaan sote-uudistukseen. Tätä valmiutta on kehitettävä yhdessä hyvinvointiyhtymän kanssa sitä mukaa kun valtakunnalliset suunnitelmat valmistuvat.

Palvelutarjonnassa sähköiset palvelut eivät voi korvata henkilökohtaista kohtaamista ja palvelua.

Terveydenhoitopalveluihin pitää päästä välittömästi.

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on kiinnitettävä Lahdessa erityistä huomiota ja matalan kynnyksen palvelut on taattava kaikille apua tarvitseville nopeasti.

Perheiden varhainen tukeminen sekä avun saanti.

7. Liikunta ja urheilu

Lahden on kiinnitettävä huomiota koulujen liikuntapalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen, koska koululla on tärkeä tehtävä terveyttä ylläpitävän liikunnallisen elämäntavan aikaansaamisessa. Koulujen liikuntatyö palvelee omalta osaltaan myös nuorten harrastustoiminnan kehittämistä.

Lahden on omalta osaltaan pystyttävä takaamaan kaikille nuorille yksi harrastus. Liikunta on yksi tärkeä harrastusmuoto lasten ja nuorten elämässä. Näin ollen harrastusten ja harrastustilojen käyttö pitää olla mahdollisimman edullista, jotta seurat voivat tätä toimintaa pyörittää.

Liikuntapaikkojen kehittämisessä otettava huomioon kaiken ikäisten lahtelaisten tarpeet.

Liikuntapaikat tuotava koulujen lähelle. Kevyenliikenteenväylät lähiöihin.

8. Lahden markkinointi ja matkailu

Lahden on keskitettävä markkinointinsa käytännön tasolle, jossa Lahtea markkinoidaan matkailukohteena, tapahtumien paikkana sekä työpaikkojen ja asumisen keskuksena. Lahden asemaa joukkoliikenteen risteyspaikkana on korostettava. Samoin sujuvaa liikennöintiä pääkaupunkiseudulta Lahteen on tuotava markkinoinnissa esiin.

Lahden on pyrittävä hankkimaan kaupungin ja sen yhtiöiden avulla uusia ja kiinnostavia tapahtumia, jotka lisäävät Lahden valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Näillä tapahtumilla tuetaan myös samalla Lahden majoitus- ja palveluyritysten toimintaa.

Sibeliustalon, kaupunginteatterin, konserttitalon ja messutoiminnan yhteismarkkinointia on kehitettävä niissä yhteisissä puitteissa jossa se on mahdollista kunkin toimintasektorin oman markkinoinnin lisäksi. Yhteismarkkinoinnilla on saatavissa lisää näkyvyyttä ja osoitettavissa Lahden vireyttä kaupunkina.

9. Ilmastopolitiikkaan suhteellisuudentajua

Lahden asukkaiden ja yritysten taloutta ei tule rasittaa etukenon ilmastotavoitteilla.

Lahden on keskityttävä ympäristöhankkeissaan kaupungin oman ympäristötoiminnan kehittämiseen, jossa käytännön läheisyys on paras mittapuu.

Lahden kaupungin kaavoitus ei saa perustua idologialle.

10. Työllisyys ja elinkeinotoiminta

Lahden kaupungin on saatava lisää tuloja uusien työpaikkojen edistämisen avulla. Lahden kaupungin on markkinoinnissaan yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa tuotava näkyviin kaupungin mahdollisuudet investointikohteena, joka siten luo myös työpaikkoja ja tuo kaupunkiin lisää veronmaksajia.

Lahden on oltava aktiivinen monipuolisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen luomisessa ja tukemisessa, jotta yritykset saavat alueelta tarvitsemaansa työvoimaa ja työpaikkatarjontaa syntyy.

11. Haittamaahanmuutto heikentää kantaväestön palveluja

Lahden tulevaisuutta ei saa rakentaa maahanmuuttajien varaan, koska tilastot osoittavat, että maahanmuutto ei paranna kunnan taloutta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto vain lisää kunnan kustannuksia.

Lahden ei tule hyväksyä ohituskaistoja maahanmuuttajille missään tilanteessa.

Lahden ei tule enää jatkaa kiintiöpakolaisten vastaanottamista.

**********************************

Lahden Perussuomalaiset ry valitsi lisää kuntavaaliehdokkaita:

Myyntimies, eläk. Ilkka Pohjonen, merkonomi eläk. Jukka Ruuth, tuotantopäällikkö Antti Saarelainen, taksinkuljettaja Taru Tirkkonen, junatarjoilija, matkaopas Susanna Larila-Viuhko, ylioppilas Antti Savolainen, asvalttialan ammattihenkilö, lennonopettaja Mikko Tervonen, yrittäjä Jorma Saarenpää, talouspäällikkö, HHJ Päivi Granlund, toimitusjohtaja Aku Harnio, opiskelija, yrittäjä Juuso Kaitainen, sovellusasiantuntija, pilvi-asiantuntija Marko Niskanen, varatuomari Timo Oivo, palotarkastaja-asiantuntija Arto Sydänhelmi, vanhempi konstaapeli Jari Pykäläinen ja palvelusihteeri Tuula Johansson.

Listalla on ehdokkaita nyt yhteensä 76. Ehdokaslistoja voidaan täydentää vielä kevään aikana.

Lahden Perussuomalaiset ry:n valtuustoryhmän valinnat

Lahden Perussuomalaiset ry:n kaupunginvaltuustoryhmän valinnat:

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto, 1. varapuheenjohtaja Martti Mäkelä, 2. varapuheenjohtaja Jorma Ratia, sihteeri Maarit Tuomi ja tiedottaja Lasse Koskinen. Ryhmän neuvottelijoiksi valittiin Rami Lehto, Lasse Koskinen, Jorma Ratia, Martti Mäkelä, Maarit Tuomi ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja Vesa Salminen.

Avoinna huhtikuussa seuraavasti:

keskiviikkona klo 10-18

lauantaina klo 10-14

Tevetuloa tutustumaan rajoituksia noudattaen. Tuvalla saatavilla maskeja sekä käsidesiä.

Lahden perussuomalaiset valitsivat uusia kuntavaaliehdokkaita

Varapuheenjohtajiksi Päivi Granlud ja Matias Granlund

Kunnallisjärjestö Lahden Perussuomalaiset ry valitsi hallituksensa johtoa järjestäytymiskokouksessa. Järjestön ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Päivi Granlund ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Matias Granlund. Järjestösihteerinä jatkaa Maarit Tuomi ja tiedottajana Lasse Koskinen. Vuosikokous oli valinnut jo aiemmin puheenjohtajaksi Vesa Salmisen Nastolasta sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Kunnallisjärjestön hallitus valitsi myös uusia kuntavaaliehdokkaita kevään kuntavaaleihin. Tässä erässä valituiksi tulivat kokki Sirpa Haverinen, lähihoitaja Mika Heinonen, tuotantotyöntekijä Pirjo Holm, CNC-koneistaja Juha-Pekka Hämäläinen, vartija Panu Koskinen, talotekniikka-asentaja, pääluottamusmies Ville Louhelainen, energia-asiantuntija Mika Luoma, myyjä Pertti Myllyoja, rikoskomisario, hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen, merkonomi, pakkaaja Minna Parkkonen, varatuomari Jorma Ratia, oikeustieteen maisteri, varatuomari Tuija Saloranta, hitsaaja Tapani Seppälä, kauppatieteiden maisteri, MBA-ohjelmajohtaja Ulrika Silversabel, IT-asiantuntija, sähköasentaja Taisto Takkumäki ja linja-autonkuljettaja Juha Uggendal.

Lahden Perussuomalaiset ry on valinnut tähän mennessä yhteensä 62 kuntavaaliehdokasta Lahden listalleen. Järjestö tavoittelee täyttä 88 ehdokkaan listaa.

Puhujana valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Lahdella on mahdollisuus olla Suomen paras ja menestynein kaupunki. Mahdollisuus, jos me päättäjät teemme oikeita ratkaisuja, emmekä unohda kaupunkimme asukkaita ja yrittäjiä, heitä ketkä tekevät kaupungista onnellisen ja menestyvän. Meidän päättäjien tehtävä ei ole keksiä lahtelaisille suuruudenhulluja visioita, vaan mahdollistaa ihmisten hyvä olo ja yrityksille hyvä alusta yrittää.

Hyvä olo tulee turvallisuuden tunteesta, työllisyydestä, hyvistä palveluista, sekä ystävällisistä ihmisistä. Vaikka olemme pala Suomea ja Euroopan unionia, niin Lahti on paikkana arvokas, eikä omaisuuttamme saa kevyesti myydä kasvottomille ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajille, ketkä käyttävät tuottonsa muuhun kuin suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Perussuomalaiset ovat puolue, joka toiminnassaan on lahtelaisten asialla. Me pidämme jalat maassa, emmekä kannata hankkeita, joiden miljoonakulut toteutuessaan ovat vahingollisia Lahden ja lahtelaisten hyvinvoinnille. Perussuomalaiset haluavat edistää ja suojella lahtelaisten etua. Emme hyväksy sitä, että nykyiset valtapuolueet ajavat vain oman ryhmän omia etuja ja haluavat veronmaksajien kustannuksella perustaa ja säilyttää omia suojatyöpaikkojaan äänestäjien kustannuksella.

Lahtelaiset eivät kaipaa asuinalueiden eriytymistä, liikkumisen rajoittamista keskustassa, päihteiden käytön lieveilmiöitä, eikä varsinkaan päättäjien erkaantumista tavallisten lahtelaisen arjesta.

Lahtelaiset eivät halua keskustavisio Liisuja hankaloittamaan arjen liikkumista. Lahti ei tarvitse veronkorotuksia, joilla Liisut ja eräiden puolueiden haaveet raitiovaunuista ja muista viherhaaveista toteutettaisiin. Veronkorotukset syövät ihmisten kulutusta ja kurjistavat yrittäjien menestysmahdollisuuksia.

Lahti ei ole metropoli, eikä sen tarvitse metropoliksi tullakaan. Lahden ei tarvitse olla kulttuuripääkaupunki, eikä ympäristöpääkaupunki. Vaan Lahden pitää olla turvallinen, siisti ja viihtyisä kaupunki, niin lapsille, nuorille, opiskelijoille, työssäkäyville, yrittäjille ja eläkeläisille. Tämä luo pohjan sille, että saamme Lahteen uusia veronmaksajia, sekä investointeja.

Nykyisellään väestökasvumme laahaa olemattomana. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lahdessa olisi vuonna 2040 arviolta saman verran asukkaita kuin nyt. Väestömme ikääntyy, mutta epäedullinen muuttoliike kuormittaa Lahden taloutta nyt ja tulevaisuudessa. Lahti houkuttelee vain maahanmuuttajia, keiden työllistyminen on kaikkein haastavinta, työttömyysasteen ollessa jo muutenkin korkealla tasolla.

Me perussuomalaiset olemme vastustaneet ilmastotavoitteiden kiristämistä, veronkorotuksia, pormestarimallia ja keskustavisio Liisua. Näillä asioilla on suuri negatiivinen vaikutus lahtelaisten talouteen.

Perussuomalaiset olivat ensimmäinen puolue, joka kertoi vastustavan pormestarimallia ja veronkorotuksia. Sen jälkeen monet muut puolueet seurasivat perussuomalaisten esimerkkiä. Samaa toivomme nyt Liisun kohdalla, jota me olimme ensimmäisinä vastustamassa. Perussuomalaiset ovatkin lahtelaisten edelläkävijäpuolue.

Me ilmoitimme myös ensimmäisinä, ettemme hyväksy opettajien ja koulunkäyntiavustajien irtisanomisia. Ja tämä me yhdessä estettiin.

Soijalatte-hipstereiden päiväuni, Lahden keskustavisio LIISU 2030 on torpattava. Toteutuessaan Liisu tuhoaisi yritysten elinvoiman keskustassa lopullisesti. Katujen katkaisuilla ja kavennuksilla, sekä todella alhaisilla ajonopeuksilla ruuhkautettaisiin keskusta ja keskustan kehä totaalisesti. Samalla rasitettaisiin taloussuunnitelmavuosia rankalla kädellä.

Olisihan Liisu tietyille puolueryhmittymille lottovoitto Lahdessa. Keskustassa olisi enemmän tilaa jäljestää ilmastomarsseja, sekä ”moderneja” taidetapahtumia.

Nyt näillä Liisu-puolueilla onkin kiire saada keskustavisio hyväksytyksi, kun vaalien jälkeisen valtuuston valtasuhteista ei ole tietoa. Toisaalta osa Liisun kannattajista ei haluaisi äänestää siitä vielä ennen vaaleja, ettei se vaikuttaisi omaan äänimäärään. Siksi meidän perussuomalaisten mielestä Liisu olisi hylättävä nyt välittömästi kokonaan.

Meillä ei ole keskusta kehittämisen kanssa mikään kiire, vaikka viranhaltijat niin väittävätkin. Lahden keskustan järkevä kehittäminen voidaan aloittaa täysin alusta ja uuden valtuuston toimin.

Jos lahtelaiset haluavat muutosta kohti parempaa ja Lahdesta paremman paikan elää, niin kannattaa äänestää perussuomalaisia seuraavissa kuntavaaleissa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Teemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraaviin asioihin vielä muutosesityksiä:

Lahti-konsernin yleisiin tavoitteisiin haluamme lisätä, että ”Konserniyhtiöiltä edellytetään, sekä vaaditaan, että niiden kannattavuus ja taloudenpito on sillä tasolla, että niiden käyttötaloutta ei ole tarvetta tukea kaupungin taloudellisilla panostuksilla, kuten oman pääoman ehtoisilla lainoilla tai osakepääoman korotuksilla.” Emme siis halua, että kaupunginjohtaja jakelee kuntalaisten euroja yhtiöille, joiden toiminta ei ole kannattavaa.

Haluamme myös poistaa yhtiökohtaisista tavoitteista sanat ”merkittävä”, kun velvoitetaan yhtiöitä osallistumaan Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -ohjelman toteutukseen. Samalla haluamme poistaa konsernipalveluiden vastuualueelta 700 000 euroa, jotka valtuusto on upottamassa Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 hankkeen rahoitukseen.

Emme halua tuhlata kuntalaisten rahoja hankkeeseen, joka ei ennakkolupauksista huolimatta kiinnosta edes lahtelaisia yrityksiä, eikä naapurikuntia. Vaikka muuta meille uskoteltiin. Käytetään näitä euroja ennemmin huumeidenvastaiseen työhön, millä on huomattavasti suurempi vaikutus lahtelaisten arkeen, kuin ympäristöposeerauksella.

Me perussuomalaiset olemme tyytyväisiä, että kaupunginhallituksen talousarviokokouksessa museolle, orkesterille ja teatterille tehtiin menoleikkauksia, mutta se ei meille riitä. Esitämme museolle vielä 500 000 euron menoleikkausta, jonka pitää kohdistua LAD-museon tuomiin huomattaviin kustannuslisäyksiin. Orkesterille esitämme 250 000 euron tuen lisäleikkausta ja lisäksi teemme ponsiesityksen, jossa sivistyksen palvelualue selvittää vuoden 2021 aikana, voidaanko kaupunginorkesterin palvelut ostaa tulevaisuudessa nykyisiä kustannuksia edullisemmin ostopalveluna.

Me emme halua hukata lahtelaisten euroja Päijät-Hämeen alueelliseen vastuumuseoon, samalla kun naapurikuntalaiset maksavat saman lippuhinnan kuin lahtelaiset. Sama asia pätee orkesterin ja teatterin raskaisiin rakenteisiin.

Talonrakennusinvestoinneissa kaupungintalon perusparannukselta esitämme poistettavaksi 600 000 euroa, jolloin kaupungintalon perusparannus toteutettaisiin supistettuna. Matkakeskuksessa ihmiset joutuvat olemaan sään armoilla, mutta miksi kaupungintalon keskusaukio pitäisi kattaa virkamiehille ja päättäjille.

Teemme myös muutosesityksen talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto päättää, kohta 4. muutetaan seuraavaan muotoon:

”4. antaa kaupunginjohtajalle valtuudet myöntää vuoden 2021 aikana lyhyt- ja pitkäaikaista luottoa kaupungin määräysvallassa oleville konserniyhtiöille enintään 50 miljoonaa euroa. Lainavaltuudet tulee koskea ensisijaisesti investointien rahoitusta. Sellaisiin lainoihin tai muihin rahoitusmuotoihin, jotka ovat tarkoitettu konserniyhtiöiden käyttörahoitukseen, oman pääoman ehtoisiin lainoihin tai osakepääoman korotuksiin, on saatava kaupunginhallituksen suostumus, jos ne ylittävät valtuustokauden aikana 500 000 euroa yhtiökohtaisesti. Rahoitusta myönnettäessä on huomioitava kunkin yhtiön kannattavuus ja rahoituksen takaisinmaksukyky. Mahdollisten säätiöiden tai muiden yhteisöjen rahoituksiin luottovaltuus on kussakin tapauksessa 100 000 euroa yhden kalenterivuoden aikana.”

Näin me perussuomalaiset haluamme siirtää kaupunginjohtajalta valtaa kaupunginhallitukselle. Valtaa lisää päättäjille, ilman pormestarimallia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Näillä saatesanoilla ja muutosesityksillä Lahden perussuomalaisten valtuustoryhmä hyväksyy Lahden kaupungin talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021-2023.

PS Lahti – Kuntavaaliehdokkaita 2021 vaaleihin. Lahden Perussuomalaisten listalla on tällä hetkellä 47 ehdokasta.

11.11. hyväksyttiin kuntavaaliehdokkaiksi:

Jarkko Granlund, varastomies
Mervi Hartikainen, lähihoitaja, opiskelija
Caj Palmén, laborantti
Jukka Pietiläinen, sähköasentaja
Antti Soini, yrittäjä
Sami Suontama, liikennelentäjä
Jari Vanhanen, taitovalmentaja, opettaja

Aikaisemmin hyväksytyt

Ville-Veikko Elomaa, erikoislääkäri
Matias Granlund, merkonomi
Saija Granlund, sairaanhoitaja AMK
Vesa Halme, eläkeläinen
Tuomas Heinonen, vartija
Juha Ilmoniemi, insinööri
Pertti Jukko, insinööri, eläkeläinen
Hannu Kaasinen, eläkeläinen, yrittäjä
Niko Kauko, graafinen suunnittelija
Mika Kilponen, palomies-ensihoitaja, eläkeläinen
Sami Kivi, leipuri
Paula Korhonen, eläkeläinen
Lasse Koskinen, toimittaja, kaupunginvaltuutettu
Aake Kärnä, opiskelija
Johannes Laaksonen, ylioppilas
Arja-Leena Lammi, MKT, eläkeläinen
Jouko Lappalainen, autonkuljettaja, eläkeläinen
Rami Lehto, kansanedustaja
Carita Lindqvist, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, taksinkuljettaja
Martti Mäkelä, restonomi, yrittäjä
Jonna Numminen, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
Veikko Nurminen, eläkeläinen
Ismo Nygren, insinööri, projektipäällikkö
Tomi Nykänen, yrittäjä
Vesa Pellinen, varastotyöntekijä
Paavo Rautkoski, koneteknikko, eläkeläinen
Hannu Rehn, koneteknikko, luottamusmies PRO
Vesa Salminen, yrittäjä, kirvesmies
Patrik Salonen, ylioppilas
Pekka Seppelin, mittaustyönjohtaja, eläkeläinen
Toni Siro, asentaja, CNC-koneistaja
Tuomas Sorsa, Diplomi-insinööri, kehityspäällikkö
Maarit Tuomi, eduskunta-avustaja, kaupunginvaltuutettu
Jarkko Valonen, rekkamies
Jenny Valonen, linja-autonkuljettaja
Veli-Pekka Vesa, lähettämötyöntekijä
Juha Viitanen, maalari
Jussi Viljakainen, koneistaja opiskelija, varastonhoitaja
Juha Viljamaa, yli-insinööri
Mikko Virtanen, tuotannon tekninen tuki

Lahden Perussuomalaiset ry:n korona-kevään vuoksi yhdistetty kevät- ja syysvuosikokous ke 28.10.2020. Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset tavoittelevat 15 kaupunginvaltuustopaikkaa

Kunnallisjärjestö Lahden Perussuomalaiset ry valitsi puheenjohtajakseen edelleen yrittäjä Vesa Salmisen Nastolasta. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Rami Lehto (varahenkilö Juha Viitanen), Maarit Tuomi (Jussi Viljakainen), Matias Granlund (Martti Mäkelä), Mervi Seppelin (Jocke Rantanen), Sami Kivi (Jukka Ruuth), Pekka Seppelin (Juha Ilmoniemi), Päivin Granlund (Ismo Nygren), Saija Granlund (Jonna Numminen) ja Arja Leena Lammi (Niko Kauko).

Lahden Perussuomalaiset ry kutsui kunniajäsenekseen Marja Rautkosken Lahden Rautakankareelta. Kunnallisjärjestö asetti tavoitteekseen saada ensi huhtikuun kuntavaaleissa Lahden kaupunginvaltuustoon 15 perussuomalaista valtuutettua.

Kaupungintalon sisäpihan lasikatosta on luovuttava

Lahden Perussuomalaiset ry moittii Lahden älypyörätien kohonneita kustannuksia. Sen kokonaiskustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa. Pyörätiehankkeesta päätettäessä päättäjille annettiin se kuva, että EU maksaa hankkeesta 75 prosenttia. Tukihakemus EU:lle tehtiin 1,6 miljoonan euron kokonaiskustannuksin. Pyörätien suunnittelua paisutettiin tämän hakemuksen jälkeen. Lisäksi EU-hakemus tehtiin laskelmien mukaan eikä urakkakilpailutuksen jälkeen. Urakkakilpailutuksessa todellinen hinta nousi 1,95 miljoonaan euroon. Suunnitelmiin tehtiin vielä jälkilisäyksenä kadun ylittävä silta, joka nosti älypyörätien hintaa vielä 200 000 eurolla.

Lahden Perussuomalaiset ry paheksuu älypyörätien suunnittelua niin että ne valmistuivat vasta EU-hakemuksen jälkeen ja runsaasti kasvanut loppusumma jää kaupungin veronmaksajien vastuulle. Perussuomalaiset pitävät tilannetta huolimattomuutena ja piittaamattomuutena. Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunkinimikkeen alle syntynyt GreenCity-ohjelma on perussuomalaisten mielestä nostanut hurmoksellista asennetta niin että päätöksiä tehdään kustannuksista välittämättä.

Lahden Perussuomalaiset moittivat myös Lahden kaupungintalon peruskorjauksen laajuutta. Alun perin hanketta ajettiin päättäjien pöydälle talotekniikan korjauksena, johon liittyy joitakin talon käytön aiheuttamien kulumien korjaamista. Tähänkin suunnitelmaan on tullut nippu lisäkustannuksia, joihin päätöksenteko ei perustunut. Perussuomalaiset pitävät kaupungintalon sisäpihan kattamista lasikatolla tarpeettomana ja edellyttää että siitä luovutaan.

Sisäpihasta on tarkoitus tehdä tila yleisötilaisuuksia varten. Tätä varten Lahdessa on kuitenkin runsaasti tilaa Fellmanniassa, Sibeliustalossa, Lahti-Hallissa, Mastolassa ja koulujen saleissa. Lisäksi perussuomalaiset muistuttavat, ettei sisäpihan kattaminen lasikatolla kuulunut arkkitehti Elien Saarisen luomaan talon arkkitehtuuriin. Perussuomalaiset pitävät 20 miljoonaan kohoavia kaupungintalon korjaus- ja muutoskustannuksia liian kalliina. Talotekniikan tarpeellinen korjaaminen ja uudistaminen ovat paisuneet yli äyräittensä.

Lahden Perussuomalaiset ry:n hallitus nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita:
Pertti Jukko, insinööri, eläkeläinen, Aake Kärnä, opiskelija, Jouko Lappalainen, autonkuljettaja, eläkeläinen, Carita Lindqvist, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, taksinkuljettaja, Tomi Nykänen, yrittäjä, Patrik Salonen, ylioppilas, Toni Siro, asentaja, CNC-koneistaja, Tuomas Sorsa, diplomi-insinööri, kehityspäällikkö, Jarkko Valonen, rekkamies, Jenny Valonen, linja-auton kuljettaja ja Juha Viljamaa, yli-insinööri.

Lahden perussuomalaiset ovat nimenneet tähän mennessä 38 kuntavaaliehdokasta.

Lahden kaupunginvaltuuston paikkajako muuttuu. Perussuomalaisten valtuutettuja nyt seitsemän

Lahden kaupunginvaltuustossa tapahtuu ryhmämuutoksia. Kaupunginvaltuutetut Jorma Ratia ja Hannu Kaasinen siirtyvät perussuomalaisten valtuustoryhmään. Ryhmän varapuheenjohtajan Martti Mäkelän mukaan neuvotteluja siirtymisestä on käyty viime kevätkaudesta alkaen. Siirtyminen tapahtuu Ratia ja Kaasisen aloitteen pohjalta. Ratia on lopettanut Lahti Ensin -ryhmänsä toiminnan ja sekä hän että Kaasinen ovat eronneet kokoomuksen jäsenyydestä.

– Yksin toimiminen omassa ryhmässään on hankalaa kunnallisessa päätöksenteossa. Vaikuttaminen on hyvin vaikeaa. Omat kantani ja näkökulmani ovat olleet pitkälti samanlaisia perussuomalaisten kanssa, joten suurta hyppäystä politiikassa en tee, Ratia toteaa.

– Painotan toiminnassani ja Lahden osalta ennen kaikkea kaupungin talouden tasapainoon saattamista. Perussuomalaiset ovat olleet mielestäni terveen kriittisiä kaupungin talouden osalta ja minun on ollut helppo yhtyä tähän. Mielestäni joihinkin kaupungin yhtiöihin panostaminen ja niiden toiminta ei omasta mielestäni ole kaikilta osin järkevää, Ratia linjaa.

– Minua myös kivistää valittu pormestarimalli. Olin aluksi sen kannattaja, kun lähtökohtana oli, että tehtävää hoitaa yksi pormestari, mutta myöhemmin neuvotteluissa mukaan tuli kaksi apulaispormestaria, jotka ovat mielestäni tarpeettomia. Lisäksi ihmettelen, että pormestarilla ei ole muita kelpoisuusvaatimuksia kuin että tuleva pormestari valitaan Lahden kaupunginvaltuutettujen keskuudesta. Erityistä koulutuksellista taustaa ei edellytetä, jota ihmettelen, Ratia jatkaa.

Ratia ihmettelee myös esitystä, jonka mukaan Lahdessa apulaispormestari ja toimialajohtaja yhdessä tekevät päätösratkaisut toimivaltansa puitteissa. Ratia mielestä tällainen kollektiivinen päätöksentekomalli on vaarallinen, koska jos tämä kaksikko ei pääse keskenään yksimielisyyteen ratkaisuista, niin ne jäävät ilmaan ratkaistavaksi muilla tasoilla.

Hannu Kaasinen puolestaan arvostelee varojen käyttöä Lahden kaupungin taloudessa. Sitä hänen mielestään leimaa edelleen tietynlainen hyväveliajattelu, vaikka takavuosien kokoomus-demarit -vallanjaosta onkin osittain päästy.

– Minun mielestäni perussuomalaisia on ollut helppo lähestyä. Kuntapolitiikassa pitää tulla toimeen keskenään niin valtuutettujen kesken kuin ryhmienkin välillä. Arvostan erityisesti yhdessä tehtävää työtä ilman eriarvoistamista, eikä niin että johto päättää yksin mihin suuntaan mennään, Kaasinen tuumii.

Sekä Jorma Ratia että Hannu Kaasinen ovat lähdössä vuoden 2021 huhtikuun kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaina. Kaasinen vielä erityisesti haluaa muistuttaa kuntalaisten tapaamista eri tilanteissa, kuten järjestettävissä toritilaisuuksissa.

Lahden Perussuomalaiset ry:n kaupunginvaltuustoryhmä piti myös järjestäytymiskokouksensa. Ryhmän puheenjohtajisto säilyy ennallaan. Ryhmää johtaa Rami Lehto, 1. varapuheenjohtajana toimii Martti Mäkelä ja 2. varapuheenjohtajana Lasse Koskinen. Samoin valtuustoryhmän sihteerinä toimii Maarit Tuomi. Tiedottajana jatkaa Koskinen.

Ryhmän neuvottelijoina jatkavat Lehto, Mäkelä, Koskinen ja Tuomi sekä uutena neuvottelijaryhmään valittiin Jorma Ratia. Kaikki perussuomalaisten valinnat olivat yksimielisiä.

Perussuomalaisten ryhmässä ryhmäneuvottelujen päiväajankohta saa osin arvostelua. Valtuustoryhmien väliset neuvottelut ovat olleet pääosin sunnuntai-iltaisin kaupungintalossa. Sunnuntain monilla on vapaapäivänä perhetapaamisia ja tapahtumamenoja, joka verottaa neuvotteluihin osallistumisia.

– Ryhmien välisiä neuvotteluja on nykyisin entistä enemmän, erityisesti talousarvion suunnitteluvaiheessa. Lisäksi ryhmien välillä toimii erilaisia muita valmisteluryhmiä, jotka kaikki lisäävät valtuutettujen työmäärää merkittävästi. Minusta näihin neuvotteluihin tulisi käyttää ensi sijassa arki-iltoja työpäivän päätteeksi, arvostelee perussuomalaisten yhdeksi neuvottelijaksi valittu Lasse Koskinen ja vastaavaa arvostelua tulee muiltakin perussuomalaisten ryhmän piiristä.

Tiedustelut: Tiedusteluihin vastaavat omalta osaltaan Jorma Ratia ja Hannu Kaasinen sekä varapuheenjohtaja Martti Mäkelä ja tiedottaja Lasse Koskinen.

Kunnallisjärjestö Lahden Perussuomalaiset ry nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita Lahteen ensi vuoden huhtikuussa järjestettäviin kuntavaaleihin.

5. elokuuta 2020 valitut:

Kivi Sami, leipuri, merimies

Numminen Jonna, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

Elomaa Ville-Veikko, erikoislääkäri

Heinonen Tuomas, vartija

Seppelin Pekka, mittaustyönjohtaja, eläkeläinen

Ilmoniemi Juha, insinööri

Aikaisemmin valitut:

Granlund Matias, merkonomi

Granlund Saija, sairaanhoitaja AMK

Koskinen Lasse, toimittaja, kaupunginvaltuutettu

Lammi Arja-Leena, MKT, eläkeläinen

Lehto Rami, kansanedustaja

Mäkelä Martti, restonomi, yrittäjä

Salminen Vesa, yrittäjä, kirvesmies

Tuomi Maarit, eduskunta-avustaja, kaupunginvaltuutettu

Rautkoski Paavo, koneteknikko, eläkeläinen

Kauko Niko, graafinen suunnittelija

Laaksonen Johannes, ylioppilas

Kilponen Mika, palomies-ensihoitaja, eläkeläinen

Korhonen Paula, eläkeläinen

Virtanen Mikko, tuotannon tekninen tuki

Vesa Veli-Pekka, lähettämötyöntekijä

Nygren Ismo, insinööri, projektipäällikkö

Halme Vesa, eläkeläinen

Pellinen Vesa, varastotyöntekijä

Perussuomalaiset pyrkivät asettamaan Lahdessa täyden 88 ehdokkaan ehdokaslistan.

UUTISTIEDOTE

Lahti 25.6.2020

Perussuomalaiset vastustavat hyvinvointiyhtymän yksityisyhtiötä

Perussuomalaiset nimesivät lisää kuntavaaliehdokkaita Lahteen

Lahden Perussuomalaiset ry vaatii Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään peruuttamaan yhtiöittämissuunnitelmansa yksityisen terveydenhoitoyhtiön kanssa. Vaikka yhtiöittämissuunnitelma koskeekin vain osaa toiminnoista, niin perussuomalaiset pitävät erittäin huolestuttavana, että suunnitellussa yhteisyrityksessä osake-enemmistöä on suunniteltu yksityisen terveydenhoitoyhtiön haltuun. Enemmistövallan luovuttaminen yksityiselle sijoittajayhtiölle murtaa kunnallista mahdollisuutta valvoa ja ohjata terveydenhoidon järjestämistä Lahdessa ja maakunnassa.

Lahden Perussuomalaiset ry nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita kevään 2021 kuntavaaleihin:

Koneteknikko, eläk. Paavo Rautkoski, graafinen suunnittelija Niko Kauko, ylioppilas Johannes Laaksonen, palomies-ensihoitaja, eläk. Mika Kilponen, eläkeläinen Paula Korhonen, tuotannon tekninen tukija Mikko Virtanen, lähettämötyöntekijä Veli-Pekka Vesa, insinööri, projektipäällikkö Ismo Nygren, eläkeläinen Vesa Halme ja varastotyöntekijä Vesa Pellinen.

Aiemmin nimettiin jo yhdeksän ehdokasta ja lisää ehdokkaita nimetään kesän jälkeen.

UUTISTIEDOTE Lahti 3.6.2020

Lahden Perussuomalaiset ry nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat

Tavoitteena on täysi ehdokasmäärä ja valtuustoryhmän kolminkertaistaminen

Lahden kunnallisjärjestön hallitukseen oli jälleen tungosta

Lahden Perussuomalaiset ry:tä lähes 20 vuotta johtanut Paavo Rautkoski valittiin järjestön kunniapuheenjohtajaksi

Lahden Perussuomalaiset ry täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Järjestöä 19 vuotta johtanut puheenjohtajana johtanut Paavo Rautkoski kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi järjestön syysvuosikokouksessa.

Lahden Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jatkamaan Vesa Salminen Nastolasta. Salminen valittiin myös piirijärjestön Perussuomalaisten Hämeen piiri ry:n piirihallitukseen. Hänen varahenkilökseen piirihallitukseen valittiin Martti Mäkelä. Perussuomalaisten kunnallisjärjestön hallitukseen oli jälleen tungosta. Parinkymmenen ehdokkaan joukosta vuosikokous valitsi vaalilla 10 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Valituiksi tulivat: Rami Lehto (varahenkilö Matias Granlund), Maarit Tuomi (Vesa Pellinen), Pekka Seppelin (Niko Kauko), Martti Mäkelä (Juha Viitanen), Päivi Granlund (Jussi Viljakainen), Lasse Koskinen (Marja Rautkoski), Arja-Leena Lammi (Juha Ilmoniemi), Saija Granlund (Jukka Ruuth), Mervi Seppelin (Jorma Natri), ja Anneli Seppälä (Jocke Rantanen).

Lahden Perussuomalaiset ry valitsi myös 10 edustajaa piirikokousedustajiksi ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt vuodeksi 2020: Rami Lehto (varahenkilö Lasse Koskinen), Vesa Salminen (Martti Mäkelä), Päivin Granlund (Maarit Tuomi), Matias Granlund (Jussi Viljakainen), Mervi Seppelin (Arja-Leena Lammi), Pekka Seppelin (Anneli Seppälä), Jorma Natri (Jocke Rantanen), Niko Kauko (Juha Ilmoniemi), Saija Granlund (Marja Rautkoski) ja Paavo Rautkoski (Merja Ilmoniemi).

Lahden Perussuomalaiset ry osallistuu omalla osastollaan Nastolan joulumarkkinoille lauantaina 23. marraskuuta ja Lahden joulukuun markkinoille keskiviikkona 4. joulukuuta.

Valtuustoryhmämme jäsenet Rami Lehto, Juha Viitanen, Maarit Tuomi, Martti Mäkelä ja Lasse Koskinen EGCA (European Green Capital Award) palkinnon kanssa Helsingin valtuustoseminaarissa.

TUPAILTA.
Lahden keskustakahvilaan saapui runsaasti joukkoliikenteestä ja liikenneratkaisuista kiinnostunutta yleisöä keskustelemaan ja kyselemään Lahden Perussuomalaisten järjestämään tupailtatilaisuuteen. Kuva: Lasse Koskinen.

Lahden Perussuomalaiset ry ja sen kaupunginvaltuustoryhmä järjestivät tupaillan kaupungin keskustassa, Mariankadun Sinuhe-kahvilassa. Keskustelun aiheina olivat kaupungin joukkoliikenne ja liikennöintiratkaisut.

Illan tarkoituksena oli saada yleisöltä ajatuksia ja kysymyksiä niistä asioista ja ongelmista, joita he ovat liikenteen osalta kohdanneet. Lahden perussuomalaiset pyrkivät saamiensa toiveiden osalta saamaan näihin asioihin korjausta tai tekemään niihin liittyviä päätöksiä. Paikalla oli vastaamassa ja kuuntelemassa Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuja ja lautakuntien jäseniä.

Asioista syntyi erittäin vilkas yleisökeskustelu. Esillä olivat erilaiset julkisen linja-autoliikenteen reititykseen liittyvät asiat ja kohennettavat yksityiskohdat. Tupaillan yleisön joukossa oli kolme joukkoliikenteen asiantuntijakuljettajaa, joiden puheenvuorot olivat erinomainen lisä illan antiin.

Lahden ja ympäristökuntien linjastoa uudistettiin kesän 2019 alussa. Tällöin säästösyistä vähennettiin joillakin linjoilla viikonlopun hiljaisten tuntien liikennettä tai joillakin linjoilla poistettiin liikennöinti kokonaan sunnuntain osalta. Tämä on nostanut tunteita Lahdessa ja niihin on saatu pikakorjauksia aikaan muun muassa perussuomalaisten toimin.

Esillä olivat vahvasti myös erilaiset vammaispalveluun liittyvät kuljetuskysymykset. Tämä asia on myös ollut keskustelun aiheena Lahdessa muutamia vuosia, kun kaupunkiin perustettiin vammaispalveluiden kuljetusten tilauskeskus ja se ei kaikilta osin ole ollut asiakkaiden osalta toimiva järjestelmä. Tupaillassa toivottiin edelleen lisää vapaata taksitoimintaa vammaiskuljetuksia hoitamaan.

Illan toisena aineena olivat erilaiset katu- ja tieverkostoon liittyvät ratkaisut ja epäkohdat. Lahden keskustassa on tehty viime vuosina useita muutoksia. Pääkatu Aleksanterinkatu on kavennettu pääosin yksisuuntaiseksi joukkoliikenteen kaduksi, jossa yksityisautoilu on edelleen sallittu. Kadun kaventaminen ja yksisuuntaistaminen on tuonut muutoksia keskustan liikenteeseen. Viikonloppuisin se on aiheuttanut muun muassa ammattikuljettajia harmittavia ruuhkia.

Lisäksi uudet kiertoliittymäratkaisut ovat ihmetyttäneet kuntalaisia Lahdessa. Osa niistä on niin kapeita, että raskaan liikenteen läpiajo niistä on hankalaa, jos raskaan liikenteen ajoneuvot joutuvat tilaussyistään liikkumaan näillä katualueilla. Pitkät linja-autot ovat myös vaikeuksissa näissä kohteissa.

Lahden kaupunki pyrkii edistämään pyöräilyliikennettä. Pyöräilyaiheesta keskusteltiin myös tupaillassa. Erityistä ihmetystä herätti eteläiseen Lahteen tehtävä ”älypyörätie”, jossa EU-tukiprojektin voimalla pyritään nykyaikaisen viestitekniikan avulla avustamaan pyöräilijöiden liikkumista. Tupaillan yleisö ihmetteli, eikö näitä kokeilumiljoonia olisi voitu ohjata muuhun liikennöinnin kehittämiseen.

Lahden Perussuomalaiset ry ja sen kaupunginvaltuustoryhmä tulevat jatkamaan tupailtoja eri aiheiden ympärillä myös jatkossa. Kokemukset liikenne- ja liikenneratkaisuillasta olivat erittäin myönteiset. Tupailtojen osalta merkittävää on niiden vieminen keskeisille paikoille, kuten kahviloihin ja vastaaviin, jonne yleisö on kiinnostunut saapumaan.

Linkissä olevalla lomakkeella voit ilmoittaa kiinnostuksesi olemaan perussuomalaisten ehdokkaana Lahdessa
vuoden 2021 kuntavaaleissa. Lomakkeen täyttäminen ei ole virallinen hakemus kuntavaaliehdokkaaksi vaan sinut pyydetään myöhemmin haastatteluun, jossa sinun tulee täyttää puolueen virallinen paperinen ehdokashakemus sekä puolueen ja paikallisyhdistyksen jäsenhakemukset ellet ole jo niiden jäsen.

Antamasi tietosi pysyvät ainoastaan Lahden Perussuomalaisten hallituksen tiedossa.

Lahdessa ruuhkaa myös paikallisjärjestön hallitukseen

Perussuomalaisten Hämeen piiri on nimennyt tähän mennessä 10 eduskuntavaaliehdokasta. Jäljellä olevia neljää jakamatonta paikkaa tavoittelee 20 ehdokasta, joiden haastattelukierros järjestettiin äskettäin Janakkalassa. Piirijärjestön syyskokous on lauantaina 17. marraskuuta Forssassa. Piirijärjestön hallitus on linjannut aiemmin, että marraskuussa nimetään lisää kaksi ehdokasta ja loput kaksi joulukuussa. Forssan kokouksessa on esillä myös vaihtoehto, että kaikki loput neljä ehdokasta nimetään jo siellä. Perussuomalainen puolue antaa piirijärjestöilleen mahdollisuuden nimetä loppuja ehdokkaita vielä helmikuuhun 2019 saakka.

Kunnallisjärjestö Lahden Perussuomalaiset ry järjesti syysvuosikokouksensa ja valitsi hallituksensa jäsenet vuodeksi 2019. Lahdessa oli myös tungosta, koska sääntöjen mukaista 10 hallituspaikkaa tavoitteli 17 henkilöä.

Lahden Perussuomalaiset ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Vesa Salminen. Hän on Nastolan alueelta. Äänestyksessä muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Maarit Tuomi (henkilökohtainen varahenkilö Matias Granlund), Rami Lehto (Arja-Leena Lammi), Päivi Granlund (Saija Granlund), Lasse Koskinen (Juha Viitanen). Martti Mäkelä (Jude Viljakainen), Vesa Pellinen (Niko Kauko), Reijo Suomela, uusi (Jukka Ruuth), Anneli Seppälä, uusi (Anne Pellinen), Pekka Seppelin, uusi (Paavo Rautkoski) ja Sami Kivi (Mervi Seppelin).

Lahdesta ensi vuoden piirikokousedustajiksi valittiin Vesa Salminen (Anne Pellinen), Rami Lehto (Anneli Seppälä), Reijo Suomela (Niko Kauko), Vesa Pellinen (Mervi Seppelin), Pekka Seppelin (Juha Ilmoniemi), Paavo Rautkoski (Merja Ilmoniemi), Päivin Granlund (Seppo Mustonen), Matias Granlund (Merja Rautkoski) ja Saija Granlund (Maarit Tuomi).

Lahden Perussuomalaiset ry:n syyskokouksessa poliittisen tilannekatsauksen esitti piirijärjestön puheenjohtaja Mira Nieminen Asikkalasta. Hän tarkasteli tulevien eduskuntavaalien asetelmia ja kuntaosastojen toimintaa Hämeen piirin alueella. Eduskuntavaalikatsauksen esitti kansanedustaja Rami Lehto, joka tarkasteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia Suomelle vuodeksi 2019. Perussuomalaisten ehdotuksen mukaan voitaisiin saada yli 176 miljoonan säästöt maa hallituksen esittelemään budjettiin nähden.

Piirijärjestön ja Lahden osaston talkooväellä on vilkas vuosi edessään ensi vuonna, jolloin on kolmet vaalit. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta 2019, europarlamenttiedustajien vaalien 26. toukokuuta ja muutaman kerran siirretyt maakuntavaalit ovat todennäköisesti ensi vuoden lokakuussa.

Lahden perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti tänään valtuustoaloitteen, jossa ehdotimme, että Lahti ilmoittaa valmiutensa sijoittaa kuvanveistäjä Tiina Torkkelin lottapatsaan Lahteen ja kunnioittaa samalla lahtelaisen esikuvalotan Elsa Vanhalan elämäntyötä ja toimintaa Vanhalan kotikaupunkina. Jos kuvanveistäjä Torkkelin patsas on jo päätetty sijoittaa muualle, niin jatkamme aloitetta niin että Lahti käynnistää oman Elsa Vanhalalle ja lottatyölle omistetun patsashankkeen Lahteen.

Lahden Perussuomalaisten jäseniä tuli kansanedustaja Rami Lehdon vierailulle Eduskuntaan naistenpäivänä 8.3.2018. Opastetun kierroksen jälkeen oli mahdollisuus osallistua myös suulliselle kyselytunnille. Aihe olikin mielenkiintoinen ja ajankohtainen eli sote-uudistus.

Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen

Perussuomalaisten asettama presidenttiehdokas Laura Huhtasaari esiintyi Lahdessa. Kovasta lumisateesta ja huonosta kelistä huolimatta Lahden kaupunginkirjaston auditorioon tuli runsaasti kuulijoita. Vaikean ajokelin vuoksi Huhtasaari myöhästyi tilaisuuden alusta, mutta silti kuulijat odottivat kärsivällisesti ehdokasta ja hänen puhettaan, jota jouduttiin hieman lyhentämään säästä aiheutuneen viiveen vuoksi.

Puheessaan Laura Huhtasaari painotti, että jos nykyistä menoa jatketaan, niin EU onnistuu tavoitteessaan muodostaa yhtenäinen Euroopan liittovaltio, jossa Suomi on vain ikään kuin maakunta maanosassa.

– EU:ssa kampanjoidaan niitä eri maiden puolueita vastaan, jotka ovat liittoutumista vastaan. EU:sta on tullut pikku-DDR. Sananvapautta on rajoitettu ja vihapuheväittämiä käytetään lyömäaseena kriittisiä puolueita kohtaan, Huhtasaari sanoi.

– Jos ei ole sananvapautta, niin ei ole mitään Suomen itsenäisyyttäkään. Poliittinen liikkumavara EU:ssa pienenee koko ajan. Meidän on itse päätettävä, että kukaan ei kävele ylitsemme päätöksenteossa, Huhtasaari muistutti.

Tasa-arvoa tasa-arvoisesti

Laura Huhtasaari puuttui myös perhepolitiikkaan. Hän ihmetteli, kuinka päiväkodeissakin hämmennetään sitä, kuka on tyttö ja kuka poika. Perinteiset perhearvot ja terveet sukupuolirakenteet ollaan romuttamassa nykymenolla.

Huhtasaari totesi, että Venäjä tukee Kiinaa, koska Venäjän ystävät ovat vähäisiä lännessä. Venäjän on kuitenkin katsottava taakseen, niin ettei Kiina ole kohta Siperiassa. Venäjän viestiliikennehäirinnän eli ”trollauksen” kanssa on oltava kaiken aikaa tarkkana.

– USA:ssa Trump toteuttaa johdonmukaisesti vaalilupauksiaan. Hän haluaa vahvistaa USA:ta ja työpaikat lisääntyvät sen myötä kaiken aikaa.

Laura Huhtasaari tarkasteli myös tasa-arvokeskustelua. Hän totesi, että tasa-arvoon kuuluvat niin mies että nainen. Sukupuolettomuus ei ole tasa-arvoa.

– Jos ei ole sukupuolta, niin miten sitten samaan aikaan puhutaan sukupuolten tasa-arvosta? hämmästeli Huhtasaari ja sai yleisön raikuvat suosionosoitukset.

Turvatakuita ei saa muilta

Yleisökeskustelussa kysyjä otti esiin myös naisten mahdollisen asevelvollisuuden ja kysyi Laura Huhtasaaren kantaa asiaan. Huhtasaari totesi, että nykyinen järjestelmä, jossa asevelvollisuus on miehillä ja naisille se on vapaaehtoinen, on hyvä järjestelmä Suomeen.

– Nato ei anna mitään sadan prosentin turvatakuita. Naton 5. artikla ei ole mikään ehdoton jäsenmaiden turvaamissääntö. EU ei puolestaan anna mitään keskinäisistä turvatakuista. Meillä on oltava itsellä uskottava puolustus ja pohjoismaiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä myös hankintojen osalta, Huhtasaari linjasi.

– Olemme hölmöläisiä Suomessa, jos me alamme ulottaa paperittomien terveydenhoitoa kaikkialle Suomeen. Me voisimme ottaa esimerkkiä Kanadasta, joka teki turvapaikkapäätöksen, jonka mukaan se ei ota maahan lainkaan miehiä turvapaikkahakijoiksi, Huhtasaari totesi viitaten Suomessa vaeltaviin nuoriin maahantunkeutujiin.

– Me olemme vaikeuksissa, jos menemme siihen, että veroparatiisilääkärit hoitavat paperittomia ohi suomalaisten terveysjonojen. Ruotsi on turvallinen maa, joten meidän ei tarvitse ottaa sieltä tänne valuvia turvapaikanhakijoita, Huhtasaari huomautti.

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari totesi, että perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt eduskunta-aloitteen, jonka mukaan lakiin pitää saada muutos, niin että vakuutusyhtiöiden lääkärit eivät saa ohittaa muita asiakkaasta annettuja lääkärinlausuntoja ja mitätöidä niitä, vaikka eivät ole edes nähneet vakuutuspotilasta.

Asukkaat avasivat huolestuneina nettivetoomuksen

Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen

Lahden Ahtialaan, keskelle asutusta on perustettu turvapaikanhakijoiden tehostetun tuen (TeTu) palvelukeskus, jonka sijoittamisesta vastaa maahantulovirasto, ja jota hoitaa Suomen Punainen risti. Keskus siirrettiin Lahden Hennalan pakolaiskeskuksesta, kun se lakkautettiin. Keskus on tarkoitettu sellaisille maahan kutsumatta tulleille, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia, levotonta ja tilanteisiin nähden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä. Joukossa on myös päihdeongelmaisia.

Siirto kohtasi heti Ahtialan asukkaiden ja monien muiden vastustusta, koska keskus sijaitsee keskellä asutusta ja koululaisten koulunkäyntireitin varrella. Ahtialan aktiiviset henkilöt avasivat internet-vetoomuksen (adressin), jossa korostetaan että perustamispäätös on tehty hätäisesti ja mahdollisia turvallisuusuhkia tarkistamatta. Allekirjoittajien mukaan puutteellinen tiedottaminen ja Ahtialan alueen asukkaiden huomiotta jättäminen asiaa valmisteltaessa on aiheuttanut asukkaissa kasvavaa turvattomuuden tunnetta.

Useat vanhemmat ovat kertoneet rajoittaneensa lastensa ulkoilua ilman valvontaa sekä vaihtaneensa lastensa koulumatkareittejä uusiin, joilla on huomattavaksi mainittuja liikenneriskejä. Allekirjoittajat ilmoittavat, että he eivät halua tehdä Lahdesta ja yhdestä sen lapsivaltaisimmasta kaupunginosasta, Ahtialasta, paikkaa, jonka sen asukkaat tuntevat turvattomaksi.

Perussuomalaiset asukkaiden tukena

Vetoomuksen allekirjoittaja pyytävät Lahden kaupungin päättäjiä sekä yksikön sijoituksesta vastaavia tahoja etsimään uutta sijoituspaikkaa TeTU-yksikölle sekä siihen liittyville toimistotiloille. Uutta sijoituspaikkaa etsittäessä tulee tehdä tarvittavat riskianalyysit ja turvallisuuskartoitukset, vaativat vetoomuksen allekirjoittajat.

Lahden Perussuomalaiset ry huolestui TeTu-keskuksen Ahtialaan siirtämisestä ja teki kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa Lahden kaupunki ilmoittaa, ettei kyseistä keskusta sijoiteta Lahden alueelle. Aloite jäi kuitenkin vähemmistöön valtuuston käsittelyssä.

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti asukastapaamisen 9.12.2017 Ahtialassa paikallisen marketin edustalla. Telttaosastolle saapui räntäsateesta huolimatta tilanteesta huolestuneita lasten vanhempia ja muita alueen asukkaita. Keskusteluissa huoli tilanteesta ja viranomaisten välinpitämättömyydestä tuli selkeästi esiin.

Turvallinen Ahtiala -vetoomuksen allekirjoittaa osoitteessa https://www.adressit.com/turvallinenahtiala Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka.

Perussuomalaiset toteavat korotusten leikkaavan kehitystä

Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen

Lahdessa järjestetään kerran kuussa paikallisessa ravintolassa tunnin mittainen paikallista päätöksentekoa koskeva poliittinen keskustelu, jossa on vastakkain aina kaksi eri puoluetta edustavaa kuntapäättäjää. Tilaisuudet järjestää maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomat. Marraskuun tilaisuudessa vastakkain olivat perussuomalaisten Lahden kaupunginvaltuutettu Maarit Tuomi ja demareiden valtuutettu Sirkku Hildén. Tilaisuuden juontaa lehden edustajaHilden. Tilaisuuden juontaa lehden edustaja.

Tilaisuus alkaa aina kummankin parin minuutin ”syytösosuudella”. Lahden kaupunginvaltuusto nosti juuri kokouksessaan Lahden ensi vuoden tuloveroprosentin 20,25:stä 20,75:een. Korotukset tulivat myös kiinteistöveroprosentteihin. Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastusti korotuksia, koska ne taittavat yritysten virinnyttä tuloskasvua ja nostaa etenkin vanhoissa omakotitaloissa, isoilla tonteilla asuvien asumiskuluja. Lisäksi korotukset leikkaavat kaikkien kuntalaisten ostovoimaa. Korotuksella Lahti nousi Suomen saman kokoluokan kaupunkien verotuksen kalleimpaan kärkeen, joka perussuomalaisten mielestä syö Lahden mainetta yrittämisen ja asumisen paikkakuntana.

Demarit muiden taskuilla

Sirkku Hildén syytti perussuomalaisia kaiken vastustamisesta, kuten maahanmuuttoa, joka on aina puolueen agendalla (esityslistalla) valtakunnallisesti ja paikallisesti. Lisäksi hänen mukaansa perussuomalaiset vastustavat kulttuuria ja talouden tasapainottamista. Hän väitti lisäksi kannanottonaan, ettei kehittäminen, edistäminen ja uudenlainen asioiden hyväksyminen sekä myönteinen suvaitsevaisuus kuulu perussuomalaisten politiikkaan.

Maarit Tuomi puolestaan totesi, että sosiaalidemokraattien pääasiallinen lääke talouden tasapainottamiseen tuntuu löytyvän vuodesta toiseen aina samasta lääkityksestä, eli verojen korotuksista. Demareiden vaalipuheissa pidetään pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten puolia, mutta he ovat kuitenkin valmiita tekemään korotuksia esimerkiksi juuri kiinteistöveroihin, joka eniten kohdistuu juuri näihin ryhmiin. Tuomi totesi, että demarit pyrkivät työntämään kätensä yhä syvemmälle palkansaajien ja yrittäjien taskuihin.

– Keskituloiset eivät saa hyvityksiä ja kevennyksiä verotukseensa, joten he kärsivät esimerkiksi omakotiasumisessaan verojen korotuksissa. Se on kohtuutonta lapsiperheille, Tuomi totesi.

Turhia investointeja

Sirkku Hildén sanoi hieman epäröivään äänensävyyn, että Lahden kaupunginvaltuusto ”pyrkii” alentamaan korotettua verotusta nykyisen kaupunginvaltuustokauden lopussa. Tästä alentamisesta valtuusto ei tehnyt mitään päätöstä, vaan se leijuu toivomuslistalla, ilman mitään sitoumuksia.

Maarit Tuomi totesi, että Lahdessa on tehty suuria, turhia investointeja, kuten muutama vuosi sitten valmistunut kauppatorin alle rakennettu kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka maksoi oheiskuluineen yli 20 miljoonaa euroa ja linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen ahtaaseen paikkaan ja tästä maksettiin 18 miljoonaa. Kumpaankin käytettiin lainarahaa.

Sirkku Hildén sanoi torin pysäköintihallin elvyttäneen Lahden keskustaa, mikä nosti naurunremakan yleisössä, koska hallin rakentamisen aikana asiakasliikenne keskustassa vaikeutui niin paljon, että liikkeitä tyhjeni ja on tyhjänä edelleen.

Vähennyksiä ei toteutettu

Sirkku Hildén syytti perussuomalaisia siitä, että Lahden kuntaverojen korotuksen vastapainoksi perussuomalaiset eivät vastaavasti esittäneet, mistä kuluja pitäisi sitten leikata. Maarit Tuomi vastasi, että niitä kyllä esitettiin, mutta työnjako on se, että kuntapäättäjät tekevät päätökset ja linjaukset ja sen jälkeen palkatut viranhaltijat toteuttavat päätökset. Lisäksi Tuomi totesi, että jo aiemmin sovittuja menovähennyksiä ei ole toteutettu, tai edellisenä vuotena niin on tehty ja seuraavana vuonna ne on taas korotettu entiseen tasoon.

Maarit Tuomi otti esimerkkinä esille Lahden kaupunginorkesterin, eli markkinointinimeltään Sinfonia Lahden. Sen hallinnossa on 10 henkilöä töissä ja että orkesterissa on 63 soittajaa. Orkesteri on ollut soittomatkoilla muun muassa Etelä-Koreassa ja Japanissa. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että kallis orkesteri korvataan pienemmällä kamariorkesterilla, joka tulee huomattavasti halvemmaksi, mutta täyttää silti hyvin odotukset. Lahden perussuomalaiset ovat käyttäneet esimerkkinä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, joka esiintyy hyvin usein YLE:n radiokanavalla.

Sata miljoonaa vuodessa

Lahdessa on menossa valtakunnalliseen tapaan koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homevaurioiden peruskorjausaalto. Lahti kykenee kattamaan omalla rahalla 60 miljoonan euron verran investointeja vuodessa, mutta kolmen seuraavan vuoden osalta ne kustannukset ovat noin 100 miljoonaa vuodessa, joten kaupunki velkaantuu tasaiseen tahtiin ja velkamäärän alentamiseen kaupunki pääsee näillä näkymin vasta vuoden 2023 paikkeilla.

Lahden tilaisuudessa paikalla ollut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Viitanen ihmetteli, kuinka Lahteen viime vuoden alussa liittyneessä Nastolassa puretaan yksi koulu ja muutetaan monitoimitalokouluksi noin 23 miljoonalla, vaikka Nastolassa on tyhjää ja peruskorjattua koulutilaa tyhjillään. Lisäksi tyhjiä tiloja voitaisiin peruskorjata lisää uutta koulua halvemmalla hinnalla.

Yleisö otti myös osaa tämän tilaisuuden keskusteluun. Yleisön puheenvuoroissa muun muassa ihmeteltiin, miksi vasemmisto turvautuu aina veronkorotuksiin, eikä puutu kuntarakenteisiin, joita uudistamalla ja työtapoja nykyaikaistamalla saataisiin syntymään säästöjä veronkorotusten sijaan.

P & P-yleisökeskustelu käytiin 16. marraskuuta 2017 Lahdessa, paikallisen ravintolan alkuillan ohjelmana. Seuraava tilaisuus on joulukuun puolivälissä.

(Kuva): Lahtelaisessa ravintolassa järjestetyssä yleisöillassa keskustelivat perussuomalaisten Maarit Tuomi (oik.) ja demarien Sirkku Hildén yhdessä yleisön kanssa. Juontajana toimi toimituspäällikkö Juha Honkonen.

Lahden Perussuomalaiset ry:n henkilövalinnat vuodeksi 2018. Vuosikokous 9.11.2017 klo 18.00.

Järjestön hallitukseen pyrki ennätysmäärä ehdokkaita

Lahden Perussuomalaiset ry:n syysvuosikokouksesta tuli jännittävä henkilövaalin vuoksi. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen Vesa Salminen Nastolasta, mutta hallituksen muiksi jäseniksi ilmoittautui peräti 23 henkilöä, joka on paikallisjärjestön uusi hallituksen ehdokasennätys. Puolueosaston sääntöjen mukaan paikallishallitukseen voidaan valita korkeintaan 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt. Ehdokasennätykseen vaikutti pitkälti se, että puolueosasto on saanut tuntuvasti uusia jäseniä vuoden aikana.

Vesa Salmisen lisäksi hallitukseen valittiin äänestyksessä Maarit Tuomi (varahenkilö Jari Kanerva), Rami Lehto (Nina Laihanen), Sami Kivi (Juha Viitanen), Lasse Koskinen (Reijo Suomela), Päivi Granlund (Pekka Seppelin), Arja-Leena Lammi (Anneli Seppälä), Vesa Pellinen (Jukka Ruuth), Paavo Rautkoski (Marco Behm), Martti Mäkelä (Juhani Kuronen) ja Saila Toivola (Seppo Kaapro).

Piirijärjestön Perussuomalaisten Hämeen piiri ry:n kokouksiin virallisiksi edustajiksi valittiin Tuomi, Lehto, Kivi, Koskinen, Granlund, Lammi ja Rautkoski varahenkilöineen. Piirihallituksessa Lahden perussuomalaisia edustaa puheenjohtaja Vesa Salminen.

Järjestön toiminnassa ensi vuoden alkupuolen tärkein hanke on perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren vaalikampanjan tukeminen ja siihen osallistuminen. Osa kampanjasta käydään jo tämän vuoden puolella. Ensi vuoden syksyksi kaavailtujen Suomen ensimmäisten varsinaisten maakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä.

Hallituksen esitys vuoden 2018 talousarvioksi sisältää määrärahaa mm. pääradan kehittämiseen. Edustajat Lehto ja Ronkainen katsoivat, että alueella on kuitenkin muitakin tärkeitä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin, että arjen sujumisen kannalta oleellisia kehittämiskohteita.

Omaishoitajien ja Lahden ensi- ja turvakodin toiminnalle tukea

Omaishoitajien ja heidän läheistensä aseman tukeminen ja parantaminen ovat edustajien sydäntä lähellä. Edustajat Lehto ja Ronkainen jättivätkin talousarvioaloitteet 100 000 euron määrärahan lisäämisestä kummallekin sekä Kanta-Hämeen että Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n piirien toiminnan tukemiseen.

Vaikka vuoden 2018 talousarviossa esitetään 50 000 euron lisärahoitusta turvakotitoimintaan sekä päihdeäitien hoitoon, esittävät Lehto ja Ronkainen määrärahalisäystä erityisesti Lahden ensi- ja turvakoti ry:n toiminnan turvaamiseen. Ensi- ja turvakodissa saatu hoito on vaikuttavaa ja tehokasta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen.

Ympäristönsuojelulle rahoitusta

Kuntien talousvaikeuksien ja yksityisten rahoittajien epävarmuuden myötä on valtion tuki Vesijärven pelastamiselle ensiarvoisen tärkeää. Edustajat Ronkainen ja Lehto ehdottavat 200 000 euron määrärahaa Vesijärven hoito-ohjelmalle, jotta sille asetetut tavoitteet saavutetaan ja uusi ohjelmakausi päästään aloittamaan vesistönsuojelun jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edustajat jättivät talousarvioaloitteen myös 200 000 euron määrärahan lisäämisestä Hälvälän ampumaradan ja harjoitusalueen parannustöiden ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Harrastustoiminnan lisäksi Hälvälän ampumarataa ja harjoitusaluetta käyttää Puolustusvoimat, poliisi sekä rajavartiolaitos. Syksyn 2017 aikana alueella tullaan tekemään ympäristöluvan edellyttämiä parannustöitä. Radoilla tullaan mm. puhdistamaan aikaisemmasta toiminnasta syntynyttä ampumajätettä sekä perustamaan luotiloukkuja ja muita rakennettavia laitteita, joilla pyritään ehkäisemään lisäjätteen syntymistä sekä suojelemaan ympäristöä. Ympäristökysymykset ovat tärkeitä myös pohjavesien suojelemisen näkökulmasta. Hälvälä kuuluu pohjavesialueiden luokitusjärjestelmässä luokkaan 1 ja toimii myös pääkaupunkiseudun varavesialueena.

Kisapuiston suunnitteluun ja projektin aloittamiseen 500 000 euroa

Kisapuiston stadionin uudesta pääkatsomorakennuksesta on tehty hankesuunnitelma, jonka suunnitteluun ja projektin aloittamiseen haetaan rahoitusta.

Järvelän rautatieaseman turvallisuutta parantavan ali- tai ylikulkusillan rakentaminen kaipaa myös valtion rahoitusta, jota haetaan 600 000 euroa. Asemalla on päivittäin taajamajunayhteys Riihimäen ja Lahden suuntaan ja pikajunat menevät oikorataa Lahdesta Helsinkiin. Aseman ympäristö on jalankulkijoille vaarallinen ja johtanut useisiin kuolemantapauksiin.

Tiehankkeille määrärahaa

Maantie 2956 eli Rantatie on Hollolan kirkonkylässä sijaitseva Lahden ja Hollolan välinen yhdystie. Rantatien parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kirkkotie – Pyhäniementie olisi tärkeää koululaisten turvallisen koulutien toteuttamiseksi sekä parantamaan suositun ulkoilu- ja liikuntareitistön käyttömahdollisuutta. Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta jätettiin talousarvioaloite 600 000 euron määrärahan saamiseksi.

300 000 euron määrärahaa kaivattaisiin myös Hollolassa sijaitsevan maantie 14024 eli Tenniläntien huonokuntoisten tieosuuksien parantamiseen. Tien huono kunto on johtanut useisiin yhteydenottoihin ELY-keskukseen. Vaurioituneiden kohtien uusi pinnoittaminen parantaisi tien käytettävyyttä sekä turvallisuutta.

Maantien 14086 eli Sipurantien kevyen liikenteen väylän tiesuunnitelma on laadittu jo vuonna 2009. Toisen vaiheen eli Suuntapolku-Hakaportintie kustannusarvio on 800 000 euroa. Lahden kaupunki rakensi alkupätkän Ahtialasta ja valtio jäi velkaa loppupätkän. Nyt tämän loppupätkän rakentamiselle on jätetty talousarvioaloite.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Rami Lehto, p: 09 432 3087, rami.lehto@eduskunta.fi

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi

Perussuomalaisten Juha Viitanen painotti kustannuksia

Kuva ja teksti: Lasse Koskinen

Lahti sai viime sotien jälkeen pääosan Viipurin taidekokoelmista sillä ehdolla, että Lahteen saadaan taidemuseo, joka syntyikin teknisen viraston taloon kaupungin keskustaan, mutta on jäänyt ahtaaksi ja sokkeloiseksi nykypäivän mittapuiden mukaan. Kaiken lisäksi kiinteistö on myyty kiinteistösijoittajille, kun tekninen virasto muutti muualle. Taidemuseo toimii tiloissaan toistaiseksi.

Viimeisimmän puolen vuoden aikana taidemuseokeskustelu on pompannut pinta-aiheeksi, kun paikallisen tavaratalon yli 3. kerros on jäänyt tyhjäksi ja taidemuseota on tarjottu sinne. Kilpaileva vaihtoehto on entinen olut- ja virvoitusjuomatehtaan kiinteistö, jota oma sijoittajaryhmänsä jatkojalostaa.

Keskustelua näiden kahden kiinteistöjen välillä käydään, vaikka kummankaan osalta kustannukset eivät ole selvillä. Yksi mahdollisuus on vielä, että taidemuseo pysyy paikallaan ja kiinteistön omistajasijoittavat rakentavat sen yhteyteen lisätilan. Nykyisistä taidemuseon tiloista Lahden kaupunki maksaa vuokraa 100 000 euroa vuodessa ja uusien tilojen vuokran oletetaan jopa moninkertaistuvan.

Kävijämäärä moninkertaistettava

Lahdessa käytiin taidemuseohankkeesta keskustelu paikallisessa keskustan ravintolassa yleisötilaisuutena. Keskustelijoina oli Lahden keskustakehitystä ajava, yrittäjävetoisen yhdistyksen Lahti Cityn toiminnanjohtaja Janne Viitamies ja toisena keskustelijana oli perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja rakennus- ja ympäristölupalautakunnan jäsen Juha Viitanen.

– Kannattaako vielä kysyä minne uusi taidemuseo pitäisi perustaa, kun meidän tulisi keskustella ensin siitä, mitä odotamme uudelta museolta, Viitamies painotti.

Viitamies heitti uuden museon kannattavuuden rajatavoitteeksi 100 000 maksavaa kävijää vuodessa, joka on huomattava määrä kun Suomen kansallisessa taidemuseossa Ateneumissa Helsingissä käy 350 000 kävijää vuodessa ja vastaavasti Turun taidemuseossa 38 000 ja Tampereen vastaavassa 44 000 asiakasta vuodessa.

– Tässä vaiheessa on syytä myös kysyä, mitä kaikki tulee maksamaan ja sen jälkeen voidaan asettaa vasta kävijätavoitteita ja mistä löydämme ne lisäasiakkaat, kun Lahden nykyisessä taidemuseossa käyn 5000 asiakasta vuodessa, Juha Viitanen painotti.

Omaleimaisuutta kaivataan

Keskustelu tiivistyi pitkälti siihen, että ensin on etsittävä ne eväät, jolla uudesta taidemuseosta tehdään kiinnostava ja sen jälkeen on katsottava, paljonko kannattavuuteen todella tarvitaan kävijöitä. Juha Viitanen painotti ennakkomarkkinoinnin tärkeyttä, jotta hankkeelle saadaan riittävää huomiota.

– Olisin halunnut taidemuseon lakkautettuun linja-autoasemaan. Se olisi ollut monin tavoin sopiva kiinteistö, mutta nyt siitä on myöhäistä keskustella, kun rakennus on myyty rakennusliikkeelle, Viitanen totesi.

Yleisö otti myös vilkkaasti osaa keskusteluun. Keskustelussa painotettiin niin ikään museolle omaleimaista ilmettä, joka vetäisi kannattavasti yleisöä. Lahdessa on koulutuksellisesti pitkät muotoiluperinteet ja museolle toivottiin näkökulmaa myös uuden muotoilun esittelyyn samalla kun museossa esitellään olemassa olevia kokoelmia. Yksi yleisön esiintyjä muistutti, että Lahdessa on yksi Euroopan kattavimmista julistekokoelmista, jotka eivät nykyisessä museossa mahdu esiin, mutta uudessa niille tulee olla riittävän kattavasti tilaa.

Eri taidemuseovaihtoehtojen kustannusvaikutuksista on luvassa kattava vertailuselvitys tämän vuoden aikana, jonka jälkeen voidaan kaupungissa keskustella myös rahasta museohankkeen yhteydessä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja lautakunnan jäsen Juha Viitanen (vas.) ja kaupungin keskustakehitysyhteisön Lahti Cityn toiminnanjohtaja Janne Viitamies kävivät vilkkaan alustuskeskustelun Lahden uudesta taidemuseohankkeesta. Yleisö otti osaa keskusteluun.

Lahden Perussuomalaiset ry oli mukana Lahden kauppatorin heinäkuun markkinoilla. Telttaosastossa tarjottiin pullakahvit ja mehua virkistykseksi. Kansalaiskeskustelu kävi vilkkaana. Keskusteluissa kansalaiset halusivat ottaa kantaa myös eduskunnassa syntyneeseen tilanteeseen, jossa osa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tarttui ”villiin korttiin” ja erkani vastoin äänestäjien valtakirjaa PS:n eduskuntaryhmästä.

Kansalaiset ihmettelivät tätä ministeri- ja kansanedustajaloikkausta. Hämmästystä keskustelijoissa herätti myös ansiokkaasti parikymmentä vuotta perussuomalaisia johtaneen Timo Soinin menettely, kun hän muutamaa viikkoa aiemmin kannanotossaan vakuutti, ettei missään tapauksessa jätä puoluetta. Soini oli kuitenkin loikkaajien joukossa.

Kansalaiskeskustelijat pohtivat eri puolilta tapahtunutta. Päällimmäisenä ajatuksena monella oli, että ministeripaikka ja palkka olivat tärkeitä puolueesta eronneille ministereille. Moni myös epäili, että lähteneiden uskottavuus ja päättäjäarvovalta ovat loikan myötä menneet.

Keskustelijat olivat hyvin tyytyväisiä Jussi Halla-ahon valintaan perussuomalaisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Moni ilmoitti palaavansa perussuomalaisten äänestäjiksi, koska puolueen arvoihin ja linjaan voidaan nyt luottaa. Moni totesi, perussuomalaisten ministerien olleen hallituksessa pitkälti ”äänettöminä yhtiömiehinä” ja että nyt uskollisuus keskustalle ja kokoomukselle on suorastaan sinetöity, kun loikkaajat saavat jatkaa hallituksessa.

Paljon keskustelua herätti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekaantuminen ja kommentit perussuomalaisten puheenjohtajavalintaan. Kansalaisten mielestä tämä oli sopimatonta käytöstä ja yleisen, hyväksytyn tavan vastaista presidentiltä. Suomessa pidetään tärkeänä, että tasavallan presidentti pitäytyy puoluepolitiikan ulkopuolella.

Muissa ajankohtaisissa puheenaiheissa keskustelua herätti luonnollisesti sote-uudistuksen edestakaisin tempoilu ja hallituksen epäröinti ”ollako vai eikö olla” asenteella. Maakuntavaaleja sinänsä keskustelijat odottavat innolla ja kiinnostuneita. Eduskuntavaalien näkymistä myös jo kyseltiin.

Kuvat ja teksti: Lasse Koskinen

Perussuomalaisten Hämeen piiri ry UUTISTIEDOTE

Riihimäki 20.6.2017

Perussuomalaisten Hämeen piiri ry:n tiedote Riihimäellä 20.6.2017 pidetystä piirin ajankohtaiskeskustelusta. Julkaisuvapaa.

Perussuomalaisten Hämeen piirijärjestö puoluejohdon tukena

Perussuomalaisten Hämeen piirijärjestö kokoontui Riihimäellä keskustelutilaisuuteen, jossa tarkasteltiin ajankohtaistilannetta 20 perussuomalaisen puolueen kansanedustajan irtaannuttua omaksi ryhmäkseen eduskunnassa. Tilaisuuden keskustelua alustivat piirijärjestön edustajat ja eduskuntaryhmästä piirin kansanedustajat Rami Lehto ja Jari Ronkainen.

Vilkkaan keskustelun aikana piirin alueen paikallisjärjestöjen edustajat käsittelivät tilannetta ja totesivat yksimielisesti, että piiri on Jyväskylässä valitun perussuomalaisten puoluejohdon takana ja tukena. Yksikään piirin paikallisjärjestö tai kuntien valtuustoryhmä ei ole ilmoittanut olevansa muuta mieltä. Piirijärjestön jäsenistössä ei ole tapahtunut normaalista poikkeavaa, koska vain muutamia henkilöjäseniä on eronnut ja uusia on jättänyt jäsenhakemuksensa. Hämeen piiristä valittu kansanedustaja Anne Louhelainen on siirtynyt eduskunnassa muodostettuun uuteen eduskuntaryhmään.

Perusuomalaisilla oli jälleen oma telttaosasto Lahden kesäkuun kuukausimarkkinoilla. Väkeä kävi paikalla satoja henkilöitä ja juttu kulki kahvin, mehun ja pullan kera. Eniten yleisöä puhutti tulevan viikonvaihteen puoluekokouksen puolueen puheenjohtajavalinta. Lisäksi kannanottoja tuli valtakunnallisista aiheista muun muassa hallitustyöskentelystä, perussuomalaisten näkyvyydestä, sote-uudistuksen näkymistä, tulevista maakuntavaaleista, heikoimpiosaisten tukemisesta, eläkerakenteesta, yritystoiminnasta, kiinteistöverosta ja Lahdessa vireillä olevasta luottamushenkilöiden vuosipalkkiokorotuksista.
Perussuomalaisia kiitettiin sitkeästä työskentelystä ja lannistumattomuudesta. Keskustelu kävi hyvin vilkkaana. Keskustelussa harmiteltiin myös mediassa tapahtuneita aiheettomia hyökkäyksiä ja syytöksiä perussuomalaisia kohtaan.

Selkeästi näytti siltä, että puolueen kannatus on vakaalla pohjalla ja kannatuksen kasvu on jälleen pääsemässä vauhtiin. Perussuomalaisten linjaan luotetaan ja perussuomalaisten pysymistä maan hallituksessa pidettiin itsestään selvyytenä ja puolueen ministerin ahkeruutta arvostetaan. Puolueen linjauksiin yleisö kaipaa selvästi lisää terävyyttä ja tiedotusnäkyvyyden lisäämistä.

Lahden Perussuomalaiset ry pitää markkinatoritapahtumissa kesätauon heinä-elokuun ajan, mutta jälleen syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona PS:n sinivalkoiset värit näkyvät Lahden torilla ja puoluejärjestön edustajat ovat valmiina kuuntelemaan kansalaisten mielipiteitä ja kannanottoja toriteltan tuntumassa. Syyskuun markkinat ovat keskiviikkona 5.9.

Kuvat ja teksti: Lasse Koskinen

Lahden perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaat kuuntelivat lauantaina 25.3. kansalaisia kolmen lähimarketin pihalla. Kuntalaistaapaamisessa tuli esille monia kansalaisia askarruttavia ajatuksia ja odotuksia Lahden kuntapäätösten osalta. Tapahtumaan otti osaa osaa noin 25 perussuomalaisten ehdokasta. Palan painikkeeksi keskustelemaan pysähtyneille tarjottiin lämmintä grillimakkaraa ja kahvia. Tapahtumat järjestettiin tällä kerralla Jalkarannan, Metsäkankaan ja Hennalan lähimarketien pihoilla. Tapahtumat kestivät kaksi tuntia. Kiinnostuneille annettiin mukaan PS-kassi jossa oli lisää tietoa kotiin vietäväksi. Näitä kasseja jaettiin yhteensä noin 500 kappaletta, joten kiinnostuneita löytyi runsaasti.

Lahden Perussuomalaiset ry kiittää Osuuskauppa Hämeenmaata mahdollisuudesta, jonka mukaan puolueet voivat olla S-marketien pihoilla ohjelmoidusti kuuntelemassa kuntalaisia Kuntavaalit 2017 -merkeissä. Tämä on omiaan aktivoimaan kansalaisia vaaliuurnille ja antaa kuntalaisille aikaa tuoda omia odotuksiaan esiin nykyisille ja tuleville kuntapäättäjille sekä paikalla olleille kansanedustajille. Kansanedustajista paikalla olivat Rami Lehto, Arja Juvonen ja Perussuomalaiset-puolueen puheenjohtakilpailuissa mukana oleva kansanedustaja Leena Meri. Puolue päättää uudesta puheenjohtajastaan kesäkuussa Jyväskylässä.

Kuvat: Lasse Koskinen.

Lahden Perussuomalaiset ry:n hallitus ja osa ehdokkaista kokoontuivat Lahden kaupungintalossa suunnittelemaan kuntavaalikampanjan maaliskuun tapahtumia ja viimeistelemään järjestön Lahden kuntavaaliohjelmaa. Ehdokkaiden täydennetty nimiluettelo ja Lahden vaaliohjelma julkistetaan lähiaikoina. Kuntavaalien ehdokaslistat on jätettävä viimeistään 28.2. Lahden Perussuomalaiset ry:n lista sulkeutuu 26.2.2017. Kuva: Lasse Koskinen

Lahden kaupunginvaltuutettu Raimo Peltola (ps) Nastolasta sai tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan mitalin. Se myönnettiin yli 30 vuotta kestäneestä ja edelleen jatkuvasta toiminnasta kunnallisvaltuutettuna ja lautakuntien jäsenenä.

Peltola ennustaa, että kuntaliitokset jatkuvat Päijät-Hämeessä, kun sosiaali- ja terveystoimi on siirtynyt hyvinvointikuntayhtymälle ja näin tuloista ja menoista yli puolet lähtee kunnista ja valtakunnallinen soteuudistus sinetöi tämän.

Hyvää Lahdessa hän näkee siinä, että kaupungilla on omaa energiatuotantoa ja paljon asuntoja tarjolla. Peltola ennakoi, että ne kunnat joilla on vain pelkät verotulot sote-uudistuksen jälkeen, tulevat olemaan vaikeuksissa.

Ansiomitali ojennettiin Raimo Peltolalle Lahden kaupungintalossa järjestetyssä juhlatilaisuudessa, jossa ansiomitaleilla palkittiin sekä kaupungin pitkäaikaisia viranhaltijoita että luottamushenkilöitä.

Äänestäminen kuntavaaleissa on tärkeä tapa vaikuttaa oman kunnan asioihin mutta kaikkein tehokkainta on asettua itse ehdolle. Perussuomalaiset ovat juuri sinulle sopiva, tavallisten ihmisten puolue. Maalaisjärki ja asiakeskeisyys siivittävät paikallista politiikkaamme kuntalaisten ääntä kuunnellen vaalipäivänä 9.4.2017.

Me Perussuomalaisissa tiedämme, että asiat eivät muutu itsekseen, vaan niille täytyy tehdä jotain. Ehdokkailtamme ei vaadita erityistä politiikan osaamista, vaan asenne ratkaisee. Olemme jo saaneet ehdokkaiksi monenlaisia ihmisiä – naisia, miehiä, nuoria, perheellisiä, senioreita, opiskelijoita, työntekijöitä, virkamiehiä, johtajia, yrittäjiä jne. ja heistä jokainen tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa.

Jos tunnistat itsessäsi kiinnostuksen yhteisten asioiden hoitamista kohtaan ja haluat oppia uutta, toivotamme sinut lämpimästi ehdokkaaksemme kevään 2017 vaaleihin.

Tutustu tästä ehdokasoppaaseemme.

Klikkaa tästä ilmoittautumaan ehdolle.

Jokainen ehdokas luo oman ehdokasesittelyn vaalisivustolle

Ehdokaspakettiin kuuluu, että jokainen ehdokas luot itse oman esittelysivun puolueen sivuilla olevaan ehdokasgalleriaan. Katso tästä hyvä esimerkkikokonaisuus ehdokasesittelysivusta.

Ehdokassivun luomista varten tarvitset PS-Tunnuksen eli rekisteröitymisen puolueen kotisivuille. Tämä on helppoa. Jos olet jo paikallisyhdistyksen hyväksymä ehdokas mutta sinulla ei ole omaa PS-Tunnusta, toimi seuraavasti:

1. Rekisteröi tästä ensin oma PS-Tunnus, jos sinulla ei sitä ole jo käytössä ja
2. ilmoittaudu tästä ehdolle netissä.
3. Saat yhdistykseltä sähköpostia ehdokkuuden vahvistumisesta/rekisteröinnistä ehdokasgalleriaan.
4. Täytä ehdokassopimus- ja ehdokassuostumus-lomakkeet omalle yhdistykselle.
5. Täydennä ehdokasesittelyysi kuvat, ajatukset, teemat ja pyydä yhdistystäsi julkaisemaan esittelysivusi PS:n ehdokasgalleriaan.

Perussuomalaisten ehdokkaiden vaalisivusto on verkkopohjainen ehdokasgalleriamme, jossa esittelemme eri puolella Suomea ehdolla olevat kuntavaaliehdokkaamme. Sivustolta voi tutustua ehdokkaiden vaaliteemoihin ja katsoa ehdokkaan omista tapahtumailmoituksista, missä hän on tavattavissa. Lisäksi sivujen ehdokastietoja käytetään julisteiden ja vaalilehtien painatukseen.

Klikkaa tästä tutustumaan ehdokasgalleriaan.

Lisätietoja ehdokasgalleriasta, ota yhteyttä tuki@perussuomalaiset.fi tai puh. 040 661 6919.

Talvisin vaaliterveisin

PS-tukipalvelut

Jaana Vesterinen-Prähky
projektisuunnittelija

Noin kaksisataa Lahden muotoiluinstituutin opiskelijaa kokoontui Lahden kaupungintalon eteen mielenilmaisuun. Opiskelijat halusivat tuoda Lahden kaupungin päättäjille viestin ja huolensa oppilaitoksensa tulevaisuudesta. Opiskelijat ovat huolissaan niukkenevista toimintavaroista ja opettajiensa jaksamisesta. Opiskelijat ovat huolissaan myös siitä, mihin suuntaan nykyisessä tilanteessa ollaan menossa. Päättäjille jätettiin myös kirjallinen vetoomus asioista. Yksi vastaanottajista oli Lahden kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Lasse Koskinen (ps).

Kuvat: Lasse Koskinen

Lahden Perussuomalaiset ry VALTUUSTOKYSYMYS

Lahti 7.11.2016

Lahden kaupunginhallitus

Opettajien työrauhasta ja työturvallisuudesta huolehtiminen Lahdessa

Kaupungin työantajavelvoitteen täyttäminen peruskoulutusympäristössä

Lahti herätti äskettäin huomiota yhdessä peruskoulussa tapahtuneen opetuksen häiriötilanteen vuoksi, jossa oli osapuolina opettaja ja osa luokan oppilaista. Myös koko maassamme käydään eri tavoin keskustelua koulujen työrauhasta ja opettajien työturvallisuuden ja työilmapiirin turvaamisesta.

Tämän vuoksi kysymme Lahden kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 10. §:n mukaisesti:

1. Millä tavoin Lahden kaupunki työnantajana turvaa palveluksessaan olevien, jatkuvassa työsuhteessa ja määräaikaisina toimivien opetustyötä tekevien työturvallisuuden niin että opettajat eivät joudu työssään oppilaan tai oppilasryhmien kiusaamiksi tai häiriköinnin kohteiksi?
2. Millä tavoin Lahti työantajana ennaltaehkäisee oppimistilanteissa syntyviä häiriöitä ja näin turvaa opettajilleen työrauhan ja tätä kautta kaikille oppilaille tasapuolisen opetuksen.
3. Millä tavoin Lahti työantajana pyrkii ennaltaehkäisemään opettajien joutumisen kiusaamisen kohteeksi ja miten kouluissa tunnistetaan ja tunnustetaan opettajiin kohdistuva kiusaaminen?
4. Millä tavoin Lahti työnantajana velvoittaa oppilaiden vanhempia ja huoltajia omalta osaltaan ylläpitämään koulun opetustyön ilmapiiriä vanhempien omalla kasvatuspanoksella niin että kasvatustyö voi onnistua yhdessä vanhempien ja koulun yhteisvoimin?
5. Millä tavoin Lahti työnantajana tunnistaa häiriötä aiheuttavat oppilaat ja mitä ylipäätään tehdään häiriöoppilaiden häiriköinnin lopettamiseksi, jotta tarvittava työrauha ja oppimistulokset voidaan taata perusopetustyössä?

Odotamme vastauksia säädetyssä ajassa.

10 §: Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen saapumisesta, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa.

Terveisin

LAHDEN PERUSSUOMALAISET RY

Kaupunginvaltuustoryhmä

Lahden ja Nastolan yhdistyessä Nastolan perussuomalaiset liittyivät Lahden Perussuomalaiset ry:n jäseniksi. Joitakin kuntaliitoksen vastustajia jäi myös pois toiminnasta. Lahden perussuomalaiset valitsivat nyt vuosikokouksessaan yhdistyneen järjestöhallituksen, johon kuuluu jäseniä sekä vanhasta Lahdesta että Nastolasta. Vuosikokous valitsi yksimielisesti Lahden Perussuomalaiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi Vesa Salmisen Nastolasta. Kahdeksaa hallituspaikkaa tavoitteli peräti 18 jäsentä, joten hallitus muodostui vuosikokouksen äänestyksen perusteella.

Lahden Perussuomalaiset ry:n hallitus vuonna 2017:

Puheenjohtaja Vesa Salminen ja muina jäseninä hallitukseen valittiin Martti Mäkelä (varahenkilö Sirpa Purmonen), Vesa Pellinen (Raila Lindroos), Maarit Tuomi (Marja Rautkoski), Unto Taipale (Juhani Kuronen), Paavo Rautkoski (Aki Roivainen), Rami Lehto (Seppo Kaapro), Päivi Granlund (Pertti Jukko) ja Lasse Koskinen (Nina Laihanen). Järjestö valitsee varapuheenjohtajan, järjestösihteerin, taloudenhoitajan ja tiedottajan ensi vuoden alussa uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Nykyinen hallitus jatkaa vuoden vaihteeseen saakka.

Lahden Perussuomalaiset olivat Lahden syysmarkkinoilla 7.9.2016. PS-teltalla kävi taas mukava kuhina ja ihmisillä oli paljon asiaa. Erityisesti Lex Lindströmistä tuli kiitosta. Työ jatkuu!

Kaupunginorkesteri ja teatteri välttyivät määrärahaäänestykseltä

Lahden ja Nastolan yhdistymishallituksen v. 2016 talousarviokäsittelyn toinen päivä toi osittain yllätyksiä. Hallituksen puolueryhmittymien johtajat pitivät aamulla yhteisneuvottelun, jossa kukin ryhmä täsmensi edellisenä päivänä esittämänsä muutosehdotukset talousarvion summiin ja tekstiosiin.

Perussuomalaisten hallitusryhmä esitti valtuustoryhmänsä päättämän vähennyksen Lahden kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin määrärahoihin ensi vuodelle ja edelleen vuodeksi 2017. Esitys sisälsi vuosittain viiden prosentin vähennyksen kaupungin myöntämään toiminta-avustukseen. Tämän vuoden tasosta nämä vähennykset olisivat tuoneet kaupungille säästöä yli 500 000 euroa ensi vuonna.

Perussuomalaiset halusivat saada näin väljyyttä sivistystoimen erittäin tiukkaan talousarvioon. Aamun neuvottelussa muut puolueryhmittymät eivät tulleet perussuomalaisten esityksen taakse ja asia oli menossa yhdistymishallituksen käsittelyssä äänestykseen.

Uudet neuvottelut
Perussuomalaisiin otettiin kuitenkin eri tahoilta yhteyttä aamupäivän aikana ja pyydettiin mahdollisuutta neuvotella asiasta. Perussuomalaisten ryhmä piti asiaa mahdollisena, mikäli sivistystoimen alueen lasten ja nuorten kasvun toimialueelle saadaan osoitettua 400 000 euron määräraha.

YH-hallituksen kokous keskeytettiin heti iltapäivän aluksi ja ryhmänjohtajat neuvottelivat asiasta. Lopulliseksi neuvottelu- ja laskentaratkaisuksi tuli, että perussuomalaisten esityksen mukaisesti hyväksyttiin 300 000 euroa sivistystoimen lasten ja nuorten talousarvio-osuuteen. Summa osoitettiin talousarvion sisäisin järjestelyin. Näin orkesteri- ja teatteri säästyivät muutosesitysäänestykseltä.

Perussuomalaiset pitivät sivistystoimen taloudellista liikkumisvaraa hälyttävänä, jonka vuoksi sille haettiin liikkumavaraa budjettiin. Osoitettu summa ei tuo ratkaisevia parannuksia tilanteeseen, mutta antaa hieman väljyyttä ensi vuoden talouteen. Toimiala itse päättää miten osoitettu summa sijoitetaan ensi vuoden käyttötaloudessa.

Perussuomalaisia arvosteltiin
Sivistystoimiala on joutunut muun muassa kasvattamaan opetusryhmiä kahdella oppilaalla. Lisäksi erilaiset koulujärjestelyt ovat vaatineet suuria ponnisteluja. Viimeisin niistä on käyttöilman haitoista kärsivän Tiirismaan koulun evakuointi väistötiloihin eri toimipisteisiin, kuten urheilu- ja messukeskukseen.

Perussuomalaiset saivat käsittely- ja jälkipuheissa jonkin verran arvostelua niskaansa, koska joidenkin mielestä summaesitys olisi tullut tuoda esiin aamun ryhmäjohtajien neuvottelussa. Näin perussuomalaiset tekivätkin orkesteri- ja teatterimäärärahojen pudotuksen osalta. Tällöin kukaan ryhmänjohtaja ei ehdottanut perussuomalaisille neuvottelutarjousta sivistystoimen määrärahoista, vaan se tuli tämän neuvottelun jälkeen, joten perussuomalaiset torjuvat syytökset välistävedosta.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä sivistystoimen lasten ja nuorten lisätyistä määrärahoista ja uskovat, että asiasta myöhemmin päättävä yhdistymisvaltuusto on yksimielinen kaikilta osin uuden Lahden ensi vuoden talousarvion osalta.

Lahden Perussuomalaiset ry.

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti ajankohtaisen pakolaiskeskustelun Lahden kaupunginkirjastossa. Alustajana toimi Perussuomalaiset rp:n 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen. Hän valotti laajasti nykyistä pakolaistilannetta.

– Terroristiliike Isis pyrkii levittämään uskontoa miekalla. Se pyrkii laajentamaan nykyistä aluettaan kaiken aikaa eri maihin. Tilanne on toinen kuin Irakin sodan aikana, jolloin sota rajoittui sen maan alueelle, Tynkkynen totesi.

Hän kertoi kuinka pakolaistilanne on muuttunut laajaksi kansanliikehdinnäksi Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä kohti Eurooppaa eri reittejä. Toiminta on ihmiskauppiaiden hoitamaa laitonta liiketoimintaa.

– Internetissä on tarkkoja ohjeita, miten pitää pyrkiä kohti Eurooppaan paremman elintason piiriin. Siellä on erityisiä matkatarjouksia, joissa houkutellaan ihmisiä lähtemään maksamalla matkastaan ihmiskauppiaille.

Lähtöohjeet
internetistä

Jokaisella Eurooppaan pyrkijällä tulee olla uskottava tarina, jolla varmistetaan pakolaisoikeus ja mahdollisuus maahan jääntiin kohdemaassa. Internetissä on myös ohjeet, miten tarina tulee esittää ja millä tavoin tulee vastata viranomaisten kysymyksiin. Pakolaisaseman saa vain henkilö, joka uskottavasti pystyy kertomaan olevansa vainottu koti- tai lähtömaassaan.

– YK:n määritelmän mukaan nälänhätä tai sota lähtömaassa ei anna automaattisesti pakolaisoikeutta, koska asiat tulee ensi sijassa ratkaista lähtömaassa. Jos nälänhätä olisi pakolaisperuste, niin kokonaisia maita pitäisi tyhjentää, Tynkkynen painotti.

Suomessa maahanpyrkijöiden määrä pysytteli pitkään noin 3000 henkilön suuruisena vuodessa. Tänä vuonna pelätään määrän olevan vähintään 15 000 – 30 000 ja ensi vuonna vielä enemmän. Tämän vuoksi pakolaiskeskuksia on jouduttu avaamaan useita viikkoja kohti.

– Maamme järjestelmä joutuu vaikeuksiin jo 6000 pakolaisen kohdalla. Meillä Suomessa ei ole pakolaiskriisiä, vaan maahanmuuttajakriisi. Suomi ei tule tätä tilannetta kestämään.

Murto-osa
Syyriasta

Sebastian Tynkkynen kertoi tilastojen valossa, että nyt Suomeen tulevien joukossa on vain kolme prosenttia Syyriasta tulevia. Hän totesi uutisoinnin vääristyneen niin että annetaan se kuva, että kaikki tulijat ovat sieltä. Suomi on saanut Albaniasta 500 turvapaikan hakijaa ja heidät kaikki on palautettu kotimaahansa, koska se on turvalliseksi todettu maa.

Maailmaa järkytti äskettäin kuva, joka esitti hukkunutta pikkupoikaa. Perheen kotoaan lähdön syy oli Tynkkysen mukaan elintasopakolaisuus. Perheen isä halusi saada Euroopasta sosiaaliturvan piirissä itselleen uudet hampaat. Pakolaisuuden taustat jäävät usein hämäräksi ja hukkuvat uutistulvaan.

– Maahanmuutto-oikeuden saadakseen pitää rekisteröityä. Siksi tulijat pyrkivät välttämään rekisteröintiä saapumismaassaan, jotta voisivat rekisteröityä vasta tavoitemaassaan. Suomeen saapuu satoja paperittomia, joiden lähtösyiden selvittämisessä on suuri työmäärä.

Huomattavat
vuosikulut

Kaikki saapujat eivät ole suinkaan köyhiä. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Sebastian kertoi esimerkin, jossa pakolaiseksi pyrkivä kaivoi junan ravintolavaunussa esiin setelinipun ja maksoi siitä teensä.

– Suomi on joutunut ikävään tilanteeseen, koska Ruotsi ei noudata pysähdyttämisvelvollisuuttaan, vaan sallii maahantulijoiden saapuvan meille pohjoisen kautta.

Tynkkynen näkee ratkaisuna hallitsemattomaan pakolaistulvaan sen, että Suomen vetovoimatekijöitä vähennetään maahantulijoiden kohdemaana. Ministeri Hanna Mäntylä selvittää, mitä tämän asian osalta voidaan tehdä. Monet Euroopan maat ovat joutuneet jo rajoittamaan vapaan matkustamisen Schengen-oikeuksia rajoillaan. Valtioneuvosto selvityttää parhaillaan pakolaiskustannuksia. Helsingin yliopiston tutkijan mukaan Suomen maahanmuuttajakustannukset ovat tällä hetkellä noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Vilkas
keskustelu

Alustuksen jälkeen tilaisuudessa alkoi vilkas yleisökeskustelu, jossa keskityttiin maahantulijoiden aiheuttamiin taloudellisiin kustannuksiin Suomelle. Yksi keskusteluun osallistuneista oli vasemmistoliiton Lahden kaupunginvaltuutettu Elisa Lientola, jonka mielestä Suomesta suuntautuva veropakolaisuus on suurempi ongelma kuin nyt saapuva pakolaistulva.

Pakolaiskulut Suomen valtio korvaa kunnille veronmaksajien kukkarosta kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen kustannuksista vastaavat kunnat. Perheiden yhdistäminen lisää tulijoiden määrää keskimäärin kolminkertaiseksi. Ruotsissa kuntien maksamista toimeentulomenoista 55 prosenttia maksetaan maahanmuuttajataustaisille.

Sebastian Tynkkysen lisäksi yleisön kysymyksiin vastasivat Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuutetuista Maarit Tuomi, Kalle Aaltonen, Lasse Koskinen ja myös kansanedustajan ominaisuudessa Rami Lehto. Illan juontajana toimi valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Mäkelä.

Kuva ja juttu:Lasse Koskinen

Lahden Perussuomalaiset ry kokeilee uusimuotoista jäsentilaisuutta. Kunnallisjärjestön hallituksen kokouksen jälkeen järjestetään tilaisuus, jossa esitellään järjestön ajankohtaiskannanotto ja sen jälkeen keskustellan päivän kuumista poliittisista kysymyksistä. Jäsenten lisäksi tilaisuus on avoin kaikille ajankohtaisista poliittisista puheenaiheista kiinnostuneille.

Lahden Perussuomalaiset ry:n seuraava hallituksen kokous pidetään keskiviikkona 18.2. Ravintola Wanhassa Mestarissa, osoite Aleksanterinkatu 23.

Kokous on avoin 18.45 alkaen kaikille kiinnostuneille. Tilaisuus päättyy klo 20.00. Kahvitarjoilu.

Terveisin

Hallitus

Lahden Perussuomalaiset ry:n valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi jatkokaudelle Heikki Raitasen, hallitukseen valittiin vuodeksi 2015 Maarit Tuomi (varaj. Päivi Granlund), Paavo Rautkoski (Raila Lindroos), Rami Lehto (Marja Rautkoski), Nina Laihanen (Arja-Leena Lammi), Martti Mäkelä (Jukka Ruuth), Unto Taipale (Aki Roivainen), Vesa Pellinen (Jouko Tuomi) ja Lasse Koskinen (Juhani Kuronen).

Piirikokousedustajiksi Perussuomalaisten Hämeen piiriin ensi vuodeksi valittiin Heikki Raitanen (Päivi Granlund), Rami Lehto (Vesa Pellinen), Maarit Tuomi (Aki Roivainen), Martti Mäkelä (Hannu Rehn), Paavo Rautkoski (Raila Lindroos), Nina Laihanen (Marja Rautkoski), Lasse Koskinen (Jouko Tuomi) ja Unto Taipale (Jukka Ruuth).

Perussuomalaisten Hämeen piirin syysvuosikokous järjestetään Kärkölässä lauantaina 22. marraskuuta kello 13.00. Kokouksessa täydennetään piirin kansanedustajaehdokkaita valitsemalla loput kaksi ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Tervetuloa Lahden Perussuomalaisten uusille sivustolle.

Sivut ovat vielä paikoittain kesken, mutta uutta materiaalia lisätään sivuille pikkuhiljaa!