Lahden Perussuomalaisten valtuustoaloite uuden taidemuseon Karjala-osuudesta
Johdanto
Viime sotien aikana Karjalasta evakkoon lähteneistä yli 400 000 henkilöstä asettui Lahteen 1960-luvun alkuvuosiin mennessä noin 10 000 henkilöä. Erittäin suuren ryhmän muodostivat eri alojen yrittäjät. Viipurista Lahteen siirtyi 119 kauppaliikettä, 18 teollisuusyritystä, 43 käsityöammatteihin perustuvaa yritystä ja 160 palveluammattien harjoittajaa. Osa yrityksistä jatkoi Lahdessa kasvuaan. Näitä suurimpia yrityksistä olivat Oy Starckjohann & Co Ab, Koiviston Auto Oy, Torkkelin paperi ja Terijoen Ollilasta saapunut Käävän perheen kauppa, joka laajeni Lahdessa Kääpä Oy:ksi.
Lahden terveyspalvelut kohenivat myös merkittävästi siirtokarjalaisuuden myötä. Viipurin Diakonialaitos Beetel rakensi oman sairaalarakennuksen vuonna 1950. Samoin Viipurissa sijainnut sotilassairaala no 8 muodosti uuden toimipaikan Lahteen. Sen nimeksi tuli Lahden Keskussotilassairaala 2.
Lahden koulutustarjonta lisääntyi karjalaisten voimin myös merkittävästi. Lahden kauppaoppilaitos ja ammattikoulu pohjaavat Viipurista tulleista oppilaitoksista. Kannaksen yhteiskoulu on entinen Terijoen yhteiskoulu. Lahdenpohjan keskikoulu sulautui myös Lahden kouluelämän vahvistajaksi. Viipurin musiikkiopisto valitsi niin ikään Lahden kasvupaikakseen. Sen johtaja Felix Krohn ja hänen poikansa Juhana Kurki-Suonio saivat monin ponnistuksin syntymään nykyisen Lahden konserttitalon.
Lahden taidemuseo ja historiallinen museo saivat vahvan perinnön Viipurin museoiden kokoelmista. Lahden taidemuseo suorastaan syntyi Viipurista saadun taideperinnön vaikutuksesta. Lahden urheiluelämään tuli mukaan useita Viipurin seuroja, niistä suurimpana Viipurin Reipas. Tämä seura ja erilaiset karjalaiset yhteisöt ja yksityishenkilöt mahdollistivat varoja keräämällä Lahden urheilutalon rakentamisen.
Lähde: Lahden historiallisen museon tietokanta.
Perustelut
Lahti ja Viipuri muodostavat perinteiltään kaksoiskaupungin. Lahti on paljolti velkaa kehityksestään myös niille karjalaisille, jotka saapuivat kaupunkiin evakkoina. Näitä siirtokarjalaisia ja heidän jälkipolviaan on Suomessa noin miljoona henkilöä. Kun koululaisilta ja opiskelijoilta kysyy Lahdessa, kuinka monen isovanhemmat tai sitä vanhempi sukupolvi on lähtöisin Karjalasta, niin noin 30 – 40 prosenttia heistä nostaa kätensä ylös. Karjalaisuudella on siis vahva väestöpohja Lahdessa.
Lahden historiallinen museo on omalta osaltaan pitänyt hyvää huolta Viipurin ja Lahden karjalaisen perinnön esille tuomista näyttelyin, esittelytilaisuuksin, esitelmin ja tukemalla näihin liittyvän tallennekirjallisuuden tuottamista. Lahti sai Viipurin perintönä suuren osan Viipurista sodan tieltä evakuoidun taidemuseon taiteesta ja jonkin verran myös Viipurin historiallisen museon esineistöä.
Suomessa on syntynyt keskustelua ja aloitteita Karjala-museon perustamisesta. Tästä on tullut myös tausta-aloite Lahdelle. Museon tarkoituksena on tuottaa historiallista tietoa Karjalan alueesta ja merkityksestä nykyiselle Suomelle. Lahti on oman perinteensä ja liikenteellisen sijaintinsa vuoksi sopiva sijoituspaikka valtakunnalliselle Karjala-museolle. Tällainen museo on osa Lahden matkailullista vetovoimaa.
Nykyaikaiset museot ovat suurelta osin videotekniikalla toteutettuja tapahtumakeskuksia, joita täydentävät erilainen esineistö ja järjestettävät tapahtumat. Tämä päivän museot ovat osittain viihdekeskuksia, joiden taustana on kuitenkin vakavasti otettava tiedon ja perinteen siirto uusille sukupolville. Tällaisen videotekniikan pohjalle perustuva museo on taloudellisesti edullinen perustaa ja käyttökustannuksiltaan matala.
Lahden tulevasta taidemuseosta pyritään muodostamaan mahdollisimman monipuolinen tapahtumakeskus, jolla on kova vuotuinen kävijävaatimus, jotta tavoiteltu tuotto saadaan aikaan. Virtuaalipohjainen Karjala-museo on sopiva osuus tätä Lahden taidemuseota. Perustettavassa taidemuseossa on esimerkiksi 300 neliön suuruisia salitiloja, johon tähän tekniikkaan perustuva museo voidaan koota.
Taidemuseoon tulee keskustila erilaisille esittelyille, seminaareille ja esitelmätilaisuuksille. Näitä järjestetään nykyisin myös historiallisessa museossa, hiihtomuseossa ja radio- ja tv-museo Mastolassa. Samoin Sibeliustalossa järjestetään joka helmikuussa Suomalaiset Historiapäivät – tilaisuussarja, joka on lisännyt Lahden vetovoimasuutta ja kulttuuritarjontaa. Taidemuseon ohjelmistoon on liitettävissä Karjala-osuuden myötä vastaavia tilaisuuksia.
Perinteet velvoittavat Lahden uutta taidemuseota. Lahti sai taidemuseonsa Viipurin taidekokoelmien ansiosta, joten tämän perinteen velvoittamana Viipuri ja muu Karjala tulee näkyä myös uuden Lahden taidemuseokeskuksen näyttely- ja esittelytoiminnassa.
Aloite Karjala-museosta
Ehdotamme, että Lahden uuteen taidemuseoon varataan videotekniikkaan ja pienimuotoisille kuvataide- ja esinenäyttelyille sekä erilaisiin yleisötilaisuuksiin perustuva tila ja osuus Karjala-museolle.
Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä