Lahden taidemuseovaihtoehdoista vilkas keskusteluilta

Perussuomalaisten Juha Viitanen painotti kustannuksia

Kuva ja teksti: Lasse Koskinen

Lahti sai viime sotien jälkeen pääosan Viipurin taidekokoelmista sillä ehdolla, että Lahteen saadaan taidemuseo, joka syntyikin teknisen viraston taloon kaupungin keskustaan, mutta on jäänyt ahtaaksi ja sokkeloiseksi nykypäivän mittapuiden mukaan. Kaiken lisäksi kiinteistö on myyty kiinteistösijoittajille, kun tekninen virasto muutti muualle. Taidemuseo toimii tiloissaan toistaiseksi.

Viimeisimmän puolen vuoden aikana taidemuseokeskustelu on pompannut pinta-aiheeksi, kun paikallisen tavaratalon yli 3. kerros on jäänyt tyhjäksi ja taidemuseota on tarjottu sinne. Kilpaileva vaihtoehto on entinen olut- ja virvoitusjuomatehtaan kiinteistö, jota oma sijoittajaryhmänsä jatkojalostaa.

Keskustelua näiden kahden kiinteistöjen välillä käydään, vaikka kummankaan osalta kustannukset eivät ole selvillä. Yksi mahdollisuus on vielä, että taidemuseo pysyy paikallaan ja kiinteistön omistajasijoittavat rakentavat sen yhteyteen lisätilan. Nykyisistä taidemuseon tiloista Lahden kaupunki maksaa vuokraa 100 000 euroa vuodessa ja uusien tilojen vuokran oletetaan jopa moninkertaistuvan.

Kävijämäärä moninkertaistettava

Lahdessa käytiin taidemuseohankkeesta keskustelu paikallisessa keskustan ravintolassa yleisötilaisuutena. Keskustelijoina oli Lahden keskustakehitystä ajava, yrittäjävetoisen yhdistyksen Lahti Cityn toiminnanjohtaja Janne Viitamies ja toisena keskustelijana oli perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja rakennus- ja ympäristölupalautakunnan jäsen Juha Viitanen.

– Kannattaako vielä kysyä minne uusi taidemuseo pitäisi perustaa, kun meidän tulisi keskustella ensin siitä, mitä odotamme uudelta museolta, Viitamies painotti.

Viitamies heitti uuden museon kannattavuuden rajatavoitteeksi 100 000 maksavaa kävijää vuodessa, joka on huomattava määrä kun Suomen kansallisessa taidemuseossa Ateneumissa Helsingissä käy 350 000 kävijää vuodessa ja vastaavasti Turun taidemuseossa 38 000 ja Tampereen vastaavassa 44 000 asiakasta vuodessa.

– Tässä vaiheessa on syytä myös kysyä, mitä kaikki tulee maksamaan ja sen jälkeen voidaan asettaa vasta kävijätavoitteita ja mistä löydämme ne lisäasiakkaat, kun Lahden nykyisessä taidemuseossa käyn 5000 asiakasta vuodessa, Juha Viitanen painotti.

Omaleimaisuutta kaivataan

Keskustelu tiivistyi pitkälti siihen, että ensin on etsittävä ne eväät, jolla uudesta taidemuseosta tehdään kiinnostava ja sen jälkeen on katsottava, paljonko kannattavuuteen todella tarvitaan kävijöitä. Juha Viitanen painotti ennakkomarkkinoinnin tärkeyttä, jotta hankkeelle saadaan riittävää huomiota.

– Olisin halunnut taidemuseon lakkautettuun linja-autoasemaan. Se olisi ollut monin tavoin sopiva kiinteistö, mutta nyt siitä on myöhäistä keskustella, kun rakennus on myyty rakennusliikkeelle, Viitanen totesi.

Yleisö otti myös vilkkaasti osaa keskusteluun. Keskustelussa painotettiin niin ikään museolle omaleimaista ilmettä, joka vetäisi kannattavasti yleisöä. Lahdessa on koulutuksellisesti pitkät muotoiluperinteet ja museolle toivottiin näkökulmaa myös uuden muotoilun esittelyyn samalla kun museossa esitellään olemassa olevia kokoelmia. Yksi yleisön esiintyjä muistutti, että Lahdessa on yksi Euroopan kattavimmista julistekokoelmista, jotka eivät nykyisessä museossa mahdu esiin, mutta uudessa niille tulee olla riittävän kattavasti tilaa.

Eri taidemuseovaihtoehtojen kustannusvaikutuksista on luvassa kattava vertailuselvitys tämän vuoden aikana, jonka jälkeen voidaan kaupungissa keskustella myös rahasta museohankkeen yhteydessä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja lautakunnan jäsen Juha Viitanen (vas.) ja kaupungin keskustakehitysyhteisön Lahti Cityn toiminnanjohtaja Janne Viitamies kävivät vilkkaan alustuskeskustelun Lahden uudesta taidemuseohankkeesta. Yleisö otti osaa keskusteluun.